Olipa kerran harmaa matala hirsitölli kivikkoisella
mäntymäellä. Töllin ympärillä oli muitakin harmaita rakennuksia. Harmaan aitan
rapulla nökötti vanha pieni ruskea hirsinen luhtiaitta. Tuossa pikkuaitassa oli
alakerrassa kaksi huonetta ja rappujen päässä yläkerrassa kaksi hieman
matalampaa huonetta. Kesäiseen aikaan luhtiaitan ovet olivat olleet visusti
kiinni, mutta syksyllä siellä alkoi tapahtua.
Aitan ovet avautuivat ja pikkuinen tonttukansa alkoi touhuta
joulupuuhiaan. Harmaan töllin väki nosti luhtiaitan tonttuineen tuvan
kuistille, pois aitan rapulta ja säiden armoilta. Tonttuväki ei muuttomatkasta
säikkynyt vaan jatkoi jouluvalmisteluitaan nyt sateilta ja tuiskuilta
suojattuna.
Kylläpä siellä piisasikin vilskettä.
Mukavahan tuota touhua ja tohinaa oli töllin väen seurailla. Vaikutti siltä,
että pikkuruista ahkeraa tonttuväkeä muutti Tonttulaksi nimettyyn luhtiaittaan
koko ajan lisää. Punanuttuisia puuhaajia oli viikko viikolta enemmän ja paljon
näytti olevan puuhaakin.
Alakerran aitoissa varusteltiin joulun herkkuja. Aittoihin
kurkistaessa saattoi nähdä herkullisia kakkuja kerrosvadeilla ja
kiiltävänpunaisia omenoita koreissa. Tonttulasten lauluryhmä piti harjoituksia
luhtiaitan alatasolla ja siinäpä näytti viihtyvän neulojatonttukin, joka ei malttanut
edes istua vaan neuloi seisoessaan ja kävellessäänkin. Joku tonttu kipitti koko
ajan rapuissa tuoden ja vieden tavaraa. Yläkerran aitoissa vaikutti olevan
käynnissä uutteraa paketointitouhua. Pikkutonttuja oli varmaan kehotettu
pysymään poissa jaloista ja he leikkivätkin piirissä yläkuistilla.
Tonttulan pikkuruinen väki odottaa joulua selvästikin
vähintään yhtä innolla kuin harmaan töllin isommat asukkaatkin. Tonttulan
kuistille oli eräänä päivänä ripustettu komea punainen kello joulusomisteeksi
ja joulun odotuksen merkiksi. Harmaan töllin väki puolestaan viritti Tonttulaan
valot. Onhan ahkeran väen nähtävä puuhastella kauemmin kuin mitä synkänharmaan
marraskuisen päivän luonnonvalolla voi. Voi miten pikkuväki riemastui kuistien
kaiteita kiertävistä valoista. Lauluryhmä viritti iloisen joululaulun ja
neulojatonttu vaihtoi neulomukseensa uuden värin ja jatkoi värikkään
vauvanpeiton neulomista. Herkkuosastolla päätettiin tekaista vielä pari
taatelikakkua ja jokunen sata piparia. Yläkerran kuistilla pikkutontut näkivät
taas pelata noppapeliään ja pakkaamon puolella nähtiin kiinnittää teippejä ja
rusetteja.
Suloisessa sovussa ja toinen toisensa auttamisen hengessä
valmistelevat joulujaan pienet ja isot asukkaat harmaan töllin kuistilla ja
sisällä.