torstai 9. tammikuuta 2025

Lastenkulttuurin puolestapuhujana

 



 

Mietin, tartunko aiheeseen, mutta kylläpä vaan pakko on!

 

Poistetaan Afrikan tähti -peli kolonialistisen maailmankuvan välittämisen vuoksi. Korjataan Peppi-tarinoita anarkistisen ja auktoriteetteja kumartamattoman asenteen takia. Fiksataan liha- ja maitoviittaukset pois Tatu ja Patu -lastenkirjoista, koska halutaan välittää vegaanista maailmankuvaa ja vastustaa tehotuotantoa. Lakupiiput poistettiin, koska ei haluttu viitata tupakkatuotteisiin, Brunbergin suukoilla oli aiemmin rasistiseksi koettu nimi, Geisha-suklaankin nimestä keskusteltiin. Nämä nyt tulevat mieleen ihan etsimättä esimerkeiksi.

 

Ei lapsi lautapeliä pelatessaan kuvittele olevansa siirtomaaisäntä ryöstöretkellä. Lapsi kokee turvallista jännitystä väistellessään rosvolaattoja ja yrittäessään ehtiä ekana turvaan. Hän kokee iloa ja onnistumista löytäessään arvokkaan timantin. Saattaapa ymmärtää, että matkustaminen maksaa ja että lentäminen on laivamatkaa kalliimpi matkustusmuoto.

 

Peppi on rohkaissut esimerkillään montaa arkaa ja ujoa tyttölasta. Ei se tarkoita sitä, että tosielämässä juostaisiin katoilla poliiseja karkuun tai välteltäisiin lastensuojelua - saati että kuurattaisiin lattioita jalkoihin kiinnitettyjen juuriharjojen kanssa taikka asuttaisiin sisällä hevosen kanssa. Uskon, että Peppi antaa uskallusta ihan arkisiin jännityksen kohtiin, ensi kertaa uuteen paikkaan menemiseen esimerkiksi. Toisaalta Peppi antaa vilkkaalle tytölle luvan olla oma itsensä, ihan jarruttelematta ja liian pieneen muottiin pakottamatta.

 

Aino Havukaiselle ja Sami Toivoselle sekä muille ruokaviittauksista huolestuneille kerron, ettei Suomen maataloudessa harrasteta tehotuotantoa. Meillä lehmäkarjat ovat pääasiassa pieniä, perheyrittäjien hoidettavaksi mitoitettuja, yleensä lähipelloilla laiduntavia pikkulaumoja. Niistä tehotuotanto on yhtä kaukana kuin itä on lännestä, eli Suomi Amerikan mantereesta.

 

Sadut, pelit ja leikit ovat lasten kulttuuria. Lapsi tarvitsee mielikuvituksen ruokaa ja ajattelun apua, jota saa saa leikistä, saduista ja peleistä. Ankeaksi menee, jos kaikki karsitaan lasten maailmasta pois ja pakotetaan lapset liian pieninä reaalitodellisuuden maailmaan. Mitä satuun jää kerrottavaksi? ”Olipa kerran Peppi.” Siinä se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti