Kuluneella viikolla vaadittiin Lappi-nimen vaihtamista. Jotenkin
nyt oli taas loukkaannuttu ja koettu nimi halventavaksi; ”lappalainen”-nimitys
suorastaan vähätteleväksi. Koskeekohan tämä nimenmuutos nyt vain Suomen pohjoisinta
maakuntaa vaiko myös muita Lapiksi nimettyjä paikkoja ja vaikka käyttöä
sukunimenä?
Jäin miettimään, miten on muiden maakuntien tilanne? Savolaiset voisivat hyvinkin loukkaantua
heistä tehdyistä yleistyksistä. Puhutaanhan savolaisista ”viäräleuoista” ja edelleenkin
kuulee sanottavan, että savolaisen puhuessa ”vastuu siirtyy kuulijalle”. Alentavaa
ja loukkaavaa varmasti. Pohjalaiset ovat kansan tietämyksen mukaan paitsi suoraselkäisiä,
myös puukko taskussa kulkevia ”puukkojunkkareita”. Hämäläiset muka ”hitaita”
kaikki tyynni. Tuskinpa suomenruotsalaisetkaan pitävät nimittelystä
”rantaruotsalaisiksi”.
Kuntatasollakin voitaisiin loukkaantua. Laihialaiset ovat
aina vaan saiturin maineessa. Kitee (syntymäkotikuntani) tunnetaan laajasti ”pontikkapitäjänä”,
vaikka maineen toi kiteeläisten tietämän mukaan lähinnä innokas nimismies, joka
ratsasi uutterasti korpikuusen kyyneleen tiputtamoja. Valmistusta sinänsä oli
noina aikoina saman verran muuallakin. Eipä kiteeläisten maine ”kirkonpolttajinakaan”
mairittele. Totta toki on, että ennen kivikirkon rakentamista ehti Kiteellä
palaa jokunen puurakenteinen kirkko. Ehkä kyse kuitenkin oli kaverillisesta
naljailusta, olihan naapureillekin nimitykset. Tuskin rääkkyläläisten nimittely
”rustokorviksi” perustuu sekään anatomian poikkeavuuteen.
Uutta mainetta tuntuu olevan hankala hankkia, sillä vanha
painolasti kummittelee niskassa. Kiteeläiset ovat saaneet tehdä kovasti töitä
tullakseen tunnetuiksi pesäpallopitäjänä ja Nightwishin kotipaikkana. Ehkäpä
nimen vaihtamisessa aivan uuteen olisi järkeä! Tohmajärveläiset ovat
onnistuneet rakentamaan imagoaan ”potsipitäjänä” hyödyntäen kirjailijansa
Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -kirjan potsia. Kesälahti nimesi
aikoinaan itsensä ”aurinkokunnaksi”, sillä Laatokan lauhkea ilmastovyöhyke ja
sijainti Puruveden ja Pyhäjärven välissä luo suotuisan ilmaston.
Tai en tiedä sittenkään. Muistan aikoinaan ihmetelleeni, kun
kaksi Pirkanmaalaista kuntaa - Kiikka ja Keikyä - yhdistyivät uudeksi kunnaksi
ja ottivat yhteiseksi nimekseen Äetsä. Miksi ihmeessä, kun heillä olisi ollut
valta valita vaikka kuinka kaunis ja sointuva nimi!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti