Joudun taas aloittamaan anteeksipyynnöllä. Pahoittelen, että
tästä uhkaa tulla jonkinmoinen Datša-blogi. En kykene itse erittelemään, onko kyse
tilanteesta ”siitä puhe, mistä puute” (puhunhan lähinnä haaveista ja
suunnitelmista), vaiko sittenkin ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” (Datša on
minulle nyt kovin rakas asia).
Pari viikkoa sitten oli iltapäivälehdessä juttua siitä,
miten ihmiset käyttävät keväisin yllättävän paljon rahaa kesähankintoihin.
Keväällä hankitaan kuulemma paitsi kesämökkejä, myös varusteita mökeille ja
kotipihoille. Paljon sijoitetaan jutun mukaan rahaa myös matkoihin – kesäloman
aurinkoa koetetaan varmistaa varaamalla matkoja lämpimiin kohteisiin.
Tuollainen toiminta on varmasti meille pimeän Pohjolan asukkaille oikein
luonnikasta – olemmehan joutuneet viettämään pitkän pimeän talven tiiviisti
sisällä kodeissamme ja voineet vain haaveilla kesän valosta, lämmöstä ja
pihaelämästä. Toisaalta meillä on ollut talvella runsaasti aikaa suunnitella
kesää ja hankintoja katselemalla tv-ohjelmia, aikakauslehtiä sekä netin kuvia
ja blogeja. Keväällä olemme toiveikkaita ja uskomme ehtivämme kolmen-neljän kesäisen
kuukauden aikana nauttia kaikesta mahdollisesta kesäilystä aina piharakentamisesta
ja maalauksesta kalastuksen ja marjastuksen kautta uimiseen, auringonottoon ja
grillaukseen – tietenkään kesäkäsitöitä unohtamatta.
Minäkin olen tehnyt keväisiä kesään ja mökkeilyyn liittyviä
hankintoja. Itse asiassa olen tainnut aivan riehaantua ostelemaan nyt kalenterin
kääntyessä toukokuun puolelle. Ostinpa siis elämäni ensimmäiset kahluuhousut.
En ole lähdössä perhokalastamaan Tenolle, vaan ajattelin rannan kunnostuspuuhia.
Siellä ne harmaat kumiset varpaista kainaloon ylettyvät housut odottavat
Datšalla eteisen naulassa sitä hetkeä, kun lähden hakemaan talvella kaatamiamme
puita rantahetteiköltä kuivalle maalle. Samaan kesäiseen polttopuuprojektiin
liittyen olen hankkinut nettikaupasta kymmenen kappaletta klapisäkkejä. Niitä sellaisia kuution vetoisia oikein ammattimaisen näköisiä
verkkokasseja, joihin voin pakata pilkkomani klapit kuivumaan ja joissa ne
voidaan syksyllä tuoda pakettiauton lavalla kotiin saakka. Uskon, että omalta mökkitontilta pilkotut
koivuhalot antavat jatkossa aivan erikoisen makeaa lämpöä Rapakiven torppaan.
Hauskin hankinta taisi sentään olla akkutoiminen mökkisuihku. Perinteisesti on
tiedetty, etteivät vesi ja sähkö sovi yhteen ja siksi mökkisuihkuna on
palvellut saunakauha eli ”koussikka”. Vaan nyt on toisin! Kun tämän kesän
hittituotteen - eli retkisuihkun - pienen sähköpumpun vesisuojatun akun lataa
usb-pistokkeesta, voi mökkisaunan saavista suihkuttaa kuin kotisuihkusta ikään.
Ei ole puolisko jäämässä eukkoaan huonommaksi
kevätostelijaksi. Suodatinkangasta, auringonkeltainen roskapönttö ja tulen
päälle ketjuin kiinnitettävä grilliparila on jo hankittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti