Partikkelifiltteri

Varmaan ainakin toinen teistä lukijoistani on jo ehtinyt luulla minun lopettaneen kokonaan autoilun, kun en ole aikoihin kirjoittanut autosta enkä autoilusta.  Autoillut toki olen, mutta VW Passat on kuljettanut paikasta toiseen luotettavasti, eikä sanomista – saati kirjoittamista – ole ollut.  Ennen kuin nyt.

Olimme lähdössä Sopotista kotiinpäin, kun auton kojetauluun syttyi ensimmäinen varoitusvalo. Semmoinen keltainen vilkkuva kiemura.  Auto ja ohjekirja puhuvat pelkkää saksaa, joka taas minulla on vähäisen käytön vuoksi päässyt pahasti ruostumaan.  Ohjekirjan tavaaminen kävi hitaasti.  Pikkuisen tarvittiin kysellä käännösapua tekstarilla kotipuolestakin. Pian syttyi seuraava keltainen varoitusvalo ja jo tuli ruudullekin tekstiä; ”Partikkelfilter…”  Kas tuttuja sanoja!  Partikkelin tiedän, sehän on sanaluokka ja filtteri taitaa olla suodatin.  Tilanne oli kuin yhdyssanojen oppitunnilla, jossa kerron oppilaille, että ”yhdyssanassa kahdesta yksinäänkin merkitsevästä sanasta tulee yhteen laitettuna aivan uutta asiaa tarkoittava sana”.  Partikkelifiltteri on varmaan jotain muuta kuin tutut sanan puolikkaat, sillä miksikä taipumattomia partikkelisanoja olisi tarve suodattaa.

Ajoimme lähimmälle rasvanäppihuoltamolle, josta löytyikin sujuvasti englanninkielentaitoinen korjaaja.  Partikkelifiltteri oli hänelle aivan tuttu asia.  Hän selitti sen olevan vähän kuin katalysaattori, joka kerää polttonesteestä partikkeleita.  Ajaa ei saa, jottei moottori vaurioidu.  Osa on kallis ja hommaan menee päivä.  Kannattaisi kuulemma hankkia hotellihuone tältä kylältä, Nowy Dor Gdanskista.  Voivottelimme aikataulukiireitämme.  Ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi ottaa automme työn alle samana päivänä, jo parin tunnin päästä.

Odotellessa pinkaisimme läheiselle torille, josta kokemuksemme mukaan tekee hyviä ja edullisia hankintoja.  Niin nytkin.  Vaatteita ja parit kengät saimme hankittua senkin varalta, että reissuun tosiaan tulisi remontin takia lisäpäivä.

Kolme aikaan auto pääsi kiinni tietokoneeseen ja minä tuoreeltaan pakinankirjoitukseen korjaamon aurinkoiselle pihalle.  Onneksi oli kynä ja vihko matkassa!

Illan vilakalla, pari tuntia korjaamon virallisen sulkemisajan jälkeen, korjaajat tulivat kaksissa miehin kertomaan, että yhtä putken pätkää puuttuu ja tosiaan joudumme odottamaan aamuun.