Tiedostamista

Kävin Gdanskin eläintarhassa.  Se oli erittäin siisti ja hyvin hoidettu.  Eläimillä oli oikeasti todella tilavat ja viihtyisännäköiset häkit.  Leijonallakin varmaan hehtaarin verran tilaa piiloutua uteliailta katseilta.

Heti portilla oli iso ilmoitustaulu, joka ohjasi kävijöitä tiedostamaan, kuinka eläimiä voi auttaa ja suojella.   Muistutettiin siitä, ettei kaukomailta saa tuoda villieläinten nahkoja eikä harvinaisten eläinten luista koverrettuja koriste-esineitä.  Varoitettiin palmuöljystä, jonka vuoksi tuhotaan sademetsiä ja jota kuulemma on kolmanneksessa supermarkettien tuotteista.  Huh!  Olipa hyvä ja herättelevä tietoisku heti alkajaisiksi.

Siitä se ajatus sitten lähti.  Meinaan pohdinta siitä, mitä kaikkea tälläkin lomareissulla olisi pitänyt tiedostaa. Ajoimme diesel-autolla Via Baltican kautta Gdanskiin.  Matkaa kertyi yhteen suuntaan hiukan vajaat puolitoistatuhatta kilometriä.  Hiilijalanjälki oli melkoinen.  Olisiko se lentäen ollut vieläkin suurempi?  Matkoilla olemme pitäneet periaatteenamme, että tankkaamme automme mieluummin pienillä kansallisilla huoltamoilla.  Samoin suosimme paikallisia ravintoloita suurten ylikansallisten ketjuravintoloiden sijasta.  Joskus on ollut pakko tehdä poikkeuksia ja tankata itsensä ja autonsa ylikansallisella Statoililla taikka Hesburgerilla, vaikka roposet varmaan kulkeutuvatkin pois paikallisilta toimijoilta.  On ollut pakko, ihan vain siksi, että noilla asemilla toimii varmuudella yhteys kotiväkeen wifin kautta.

Ruoka-asioissa olisi fiksua olla tiedostava, vaikka ihan sekaruoan syöjiä olemmekin. En tokikaan osta maapallon toiselta puolen rahdattavia goji-marjoja, mutta mistä voin tietää ravintolaruokaa tilatessani, onko broileri salaatissani lähibroileria vai sitä thaimaassa kypsennettyä ja Eurooppaan lentorahtina toimitettua?  Teepussia valitessani voin katsoa, etten ota sademetsien tuhoaja –Liptonia, mutta ovatko muut merkit sen taatumpia sademetsän säilyttäjiä?

Lomamme yhtenä ohjelmanumerona kävimme pienellä risteilyllä merirosvolaivalla Itämeren Gdanskinlahdella.  Tulimmeko siis tahtomattamme ihannoineeksi laitonta merirosvousta?  Ja entäs se toinen kohteemme, eläintarha?  Tiedostavan ihmisen mielestä ei taida olla suotavaa, että eläimiä pidetään häkeissä näytillä keinotekoisessa ympäristössä, vaikka tilaa olisi reilustikin.

Voi tätä tiedostavan ihmisen maailmantuskaa!