Rakennusalan asiantuntemusta hankkimassa

Nykyään erilaisten asioiden opettelu tuntuu käyvän helposti Youtubeen ladattuja videoita katselemalla. Tuntuu siltä, ettei ole olemassa asiaa, josta ei opetusvideota olisi laadittu. Aivan sama puhutaanko R-äänteen opettelusta, porraskaiteen rakentamisesta vaiko lumilingon vetonarun korjaamisesta – apu löytyy Youtubesta. Helppoa kuin heinänteko – voisi sanoa.

Tuosta päätellen voisi kuvitella, että minä alan olla likimain rakennusmestari. Olen nimittäin katsellut useita pitkiä sarjoja erilaisia rakennusohjelmia. Enkä tosiaankaan ole tyytynyt tuijottelemaan pelkästään kotimaista tosi-tv:tä, kuten Huvilaa ja huussia ynnä Remonttipiiskuria. Katselussa ovat olleet ruotsalaiset laatusarjat Hei me rakennetaan ja Unelmakoti. Ensimmäisessä riennetään avuksi, kun omat voimat uupuvat ja jälkimmäisessä seurataan erilaisten unelmakotien valmistumista – välillä kyse on uudisrakennuksesta, toisinaan taas remontoinnin kautta tapahtuvasta huimasta muodonmuutoksesta. Tänä kesänä katselulistallani ovat olleet myös norjalaiset ohjelmat Puutarhaunelmia, jossa kilvan remontoidaan siirtolapuutarhamökkejä ja Unelmien talo, jossa rakennetaan mitä mielikuvituksellisempia koteja.

Enkä muuten ole jämähtänyt vain Skandinavian rakennustyyleihin, vaan olen opiskellut kuinka Australiassa voi panna Remontilla rahoiksi luomalla asuntoja tyhjillään oleviin teollisuuskiinteistöihin. Olen kurssittautunut myös aiheeseen Remppa vai muutto. Tässä näkökulmana on ollut erityisesti Kanadan Vancouverin vinkkeli. Ymmärrän, ettei tutusta asunnostaan ole mitään järkeä lähteä muuttamaan, jos kotona on jo avoin keittiö-olohuone-ruokailutila -ratkaisu.

Brittien Grand Desingns on opastanut minua hienomman arkkitehtuurin saloihin ja avannut ainakin ymmärryksen siihen, etteivät aikataulut ja budjetit pidä koskaan – vuosienkaan viiveet eivät ole tavattomia.

Omimmalta ja mielekkäimmältä kaikista noista tablettikoneelta katsomistani verkkokursseista on kuitenkin tuntunut Alaskan rakentajat. En ole aivan varma, onko puolisko katsellut samaa sarjaa, vai onko Alaskan ja Pohjois-Karjalan rakennustyyleissä todellakin niin kovin paljon yhteneväisyyksiä. Alaskan tapaan meilläkin rakennellaan Datšalla pääasiassa niistä tarpeista, mitä tontilla sattuu olemaan. Pintaan saatetaan sitten hakea jo rautakauppatavaraakin, mutta piiloon jääviin rakenteisiin pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaalia ja entisten projektien ylijäämää. Ja toden totta – Aivan kuin Alaskassa – saattaa meilläkin projekti jäädä ”vaiheeseen”, kun tarpeelliset tarvikkeet loppuvat tilapäisesti kesken.

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen; ei, minusta ei kaiken katselun jälkeenkään ole tullut rakennusmestaria, rakennusalan ammattilaista, tai minkäänlaista rakennusosaajaa. Huolimatta puoliskon kanssa ja hyvässä ohjauksessa suoritetusta koko kesän kestäneestä käytännön harjoittelusta, olen edelleenkin vain avuton apuhanslankari, jonka parhaimpiin avuihin kuuluu lautojen kantaminen paikasta toiseen ja jatkojohdon virittäminen kulloisellekin työkoneelle sekä akkujen latauksesta vastaaminen. Kuluneena kesänä edistyin toki jo hieman lähtötilanteesta akkuporakoneen käyttelyssä terassiruuvien kiinnittämisessä, mutta sekin taito vaatii vielä runsaasti lisäharjoittelua ennen kuin voi sanoa olevansa edes kisällitasolla.