Vuosikello

Se taisi olla tämän uudemman vuosituhannen alkua, kun joka paikkaan laadittiin vuosikello. Vuosikello on vuoden kulessa tapahtuvien toimintojen aikataulu, joka voi olla sanallinen esitys tai graafinen kuvaus.  Vuosikellon avulla havainnollistetaan, mitä kukin toimija kunakin kuukautena tekee. Vuosikello toimii hyvänä muistilistana tekijälle ja tarkistuslistana työn teettäjälle.

Eri toimialoilla vuosikello näyttää kovin erilaiselta. Luulen, että tuolla taloudellisen tuloksen tekemisen maailmassa, kvartaalitaloudessa, vuosikellokin on jaettu neljään sektoriin ja tekemiset lienee mietitty sitä mukaa. Verottajan vuosi alkaa tammikuun alusta, vaikka nykyään uusi verokortti taidetaankin ottaa käyttöön vasta helmikuun alusta. Yrittäjän maailmassa puhutaan tilikaudesta ja vaikka ensimmäinen tilikausi jäisikin vajaaksi, taitavat seuraavat tilikaudet noudattaa kalenterivuotta. Miettiiköhän maanviljelijä vuosikellonsa alkavan kevään toukotöistä? Koulumaailman vuosikello käynnistyy ihan itsestäänselvästi elokuun puolivälistä.

Nyt meillä kouluissa eletään uuden lukuvuoden alkamisen aikaa. Siihen on varauduttu monin tavoin kunnan ja koulun tasolla sekä henkilötasolla. Luulen, että aika monella opettajalla koulun alkamiseen liittyy joitakin omia tapoja ja rituaaleja. Minulla kouluvuoden alkamiseen kuuluu kodin perusteellinen siivous. Se pitää minun mielestäni tehdä loman viimeisinä päivinä, niin että ensimmäisillä erityisen intensiivisillä kouluviikoilla ei tarvitse uhrata ajatustakaan kotisiivoukselle. Kampaajalla käynti kuuluu rutiineihini yhtä lailla. Kesän ajan mökillä metsittynyt hiuspehko suitsitaan siistiksi ja laitetaan ojennukseen töihinpaluuta ajatellen. Kylläpä vain marjastuksenkin on koulun alkaessa mielestäni hyvä olla jo valmiina - tai vähintäänkin voiton puolella. Elokuun lopulla alkavat illat jo pimetä, niin ettei iltamarjastusta voi harrastaa kovinkaan monta tuntia työpäivän jälkeen. Toisaalta metsän hiljaisuus on hyvää – suorastaan meditatiivista – terapiaa koulupäivän hektisen hälyn jälkeen, mutta saaliin määrällä ei enää pidä olla merkitystä.

Aivan samaan tapaan kuin koulukkaat pakkaavat jo hyvissä ajoin uutta reppuaan ja ihailevat uusia koulutielle varattuja lenkkareitaan ja syksyksi hankittuja uusia lippiksiään, pohdin minäkin uuden kouluvuoden työkamppeitani. Grillikesän jälkeen on syytä tarkistaa, vieläkö keväälliset farkut saa kiskottua jalkaan, vai olisiko uusien hankkimisen aika. Syksyn sadekeleissä tuikitarpeelliset keltaiset kumpparit piti mustikkareissujen ja ruohonleikkuun jäljiltä pestä puhtaiksi mäntynestettä ja vanhaa tiskiharjaa käyttäen. Uusi koulurakennus monine ovineen toi mukanaan uusia kenkätarpeita - kas kun henkilökunnan sisääntulo-ovi ja välituntipihan ovi ovat eri kerroksissa ja eripuolilla aika suurta ja komeaa koulutaloa. Meillä aikuisilla on siis syytä olla koululla useammat kengät, ettei välkkäaikaa kulu kenkien etsiskelyyn.

Aivan samoin kuin oppilaat, me opettajatkin lähdemme aina uuteen kouluvuoteen täynnä isoa iloista innostusta ja pientä vatsanpohjassa kutkuttelevaa jännitystä.  Ja niin sen kuuluu ollakin! Saapa taas nähdä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan!? Vuosikellossamme alkaa aika nyt tikittää ja vuodelle ohjelmoidut rutiinit saadaan hoidettua, mikäli saamme olla terveinä ja käydä koulua.