sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Luottopakki



Luottopakiksi sanotaan luotettavaa puolustajaa joukkueurheilulajeissa.  Minusta tuntuu, että perhe on joukkue ja elämä toisinaan aikamoista extremeurheilua.  Perhejoukkueessa tarvitaan luottopakkia monessakin merkityksessä.  Joskus luottopakki on tarpeen myös perhetiimin ulkopuolella.

Jokainen vanhempi on varmasti perhejoukkueensa luottopakki.  Isä, joka hoitaa luotettavasti muutot ja kuljetukset tai lainaa lapsilleen rahaa hätätilanteessa.  Äiti, joka naarasleijonana puolustaa jälkeläisiään pahaa maailmaa vastaan ja pitää nuhakuumeet loitolla varustamalla jälkikasvunsa superfood-mustikoilla ja kotikutoisilla villasukilla. Yhtä lailla luottopakki on  puoliso, joka huolehtii turvalliset talvirenkaat perheen kaikkiin autoihin tai varmistaa, että liiterissä on reilusti polttopuuta lämmityskauden alkaessa.

Vaan se perheen ulkopuolinen luottopakki.  Se, joka varmistaa, että perhetiimi kykenee etenemään pelissä.  Joillakin se on kummisetä, suvun matroona taikka vaikka pankinjohtaja.  Meillä tuo perhejoukkueen tuki on monesti ollut Virossa asuva ystävämme.  Usein pelkkä puhelinsoitto riittää ja ystävä auttaa tai järjestää tarvittavan avun.  Ensimmäisillä autoreissuilla Virossa osoitteiden löytäminen ei aina ollut helppoa, mutta ystävä auttoi ja neuvoi.  Toisinaan hänen apunsa on ollut yhteyksien luomista.  Esimerkiksi vinkkejä nopeasta tietokoneen korjauspaikasta, luotettavasta autoremonttipaikasta tai edullisesta kattopellin hankintapaikasta Tallinnan lähistöllä.  Toisinaan Viron ystävää on tarvittu välikätenä hankittaessa vaikkapa auton osia Suomi-hintoja edullisemmin.

Tänä syksynä ei Passatini mennytkään ensimmäisellä näytöllä katsastuksesta läpi.  Katsastusmies ei voinut laittaa leimaa paperiin, koska vasen takajousi oli poikki.  Ilmanko autoon olikin ilmaantunut mystinen pieni tärinä, joka ei ollut poistunut etupään iskunvaimentimien vaihdolla eikä eturenkaiden tasapainottamisella.  Kuukauden korjausaika meni melkein loppuun ennen kuin osaa muistettiin edes käydä etsimään.  Eteläisestä naapurimaastahan se huokealla hinnalla löytyi.  Pulmaksi meinasi muotoutua osan Suomeen saaminen, kun nyt ei osunut omaa reissua Viron suuntaan.  Kas luottopakkimme, Viron ystäväpä selvitti nopsasti kavereittensa liikkeet ja laittoi jousen tulemaan sunnuntaina Suomeen töihin palaavan kaverinsa matkassa.

Ei mennyt tarkallekaan.  Viimeinen uusintakatsastuspäivähän on vasta keskiviikkona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti