Pakkaspuuhia

Tulivathan ne pakkaset!  Ei sillä, että palelemisesta pitäisin, mutta on muutamia puuhia, joihin ei pääse, ellei ole pakkasta.

Vuodevaatteiden tuuletus vaatii sitkeän suomalaisluulon mukaan vähintään parinkymmenen asteen pakkasen - ainakin, jotta pölypunkeista lähtisi henki.  Nyt on Oulun yliopistossa tosin saatu todistettua, että koko pölypunkki on kuollut sukupuuttoon.  Vaikka vuoteista hilsettä pölypunkin ravinnoksi löytyisikin, niin pölypunkki on kuollut kuivuuteen keskuslämmityksen asiosta.  Aivan sama.  Pakkasessa tuuletetut tilavaatteet tuoksuvat niin raikkailta, ettei sitä voita muu kuin kesätuulessa kuivatetun puhtaan lakanan tuoksu.  Nytpä siis oli oiva keli vuodevaatteiden ulkoiluttamiselle.

Mattojen raikastamiseen hangessa en vielä lähtenyt, sillä tällä mäellä on siihen puuhaan aivan liian vähän lunta. Taitaisin saada nurmikolta tupaantuomisiksi kasan neulasia.  Odotellaan lisää lunta ja pyöräytetään nukkamatot pakkaslumessa.  Kylläpä raikastuvat varmasti.

Pakastinten sulattaminen on muulloin kuin pakkasella epätoivoista puuhaa.  Vaan annas olla näin rapsakassa kelissä! Sen kun vain lykkäät pakasteet kuistille ja laitat pari pesuvadillista lämmintä vettä pakastimeen.  Niin sulavat paksutkin huurteet arkkupakkasen seinämistä ja kaappipakastimen ritilähyllyistä.  Eikä ole mitään huolta taikka hätää jäisten eväiden sulamisesta.  Aikanaan, kun pakastin on kuivattu ja viilennetty uudelleen, voi nostaa jäiset lihat ja mustikat takaisin säilöön.  Samallapa voi toki tehdä inventaarion pakkasen aarteissa ja suunnitella tulevaa ruokalistaa oman pakastimen eikä kauppareissun varaan.

Muitakin ihania pakkaspäivän puuhia on.  Niistä tärkeimpänä mainitsisin sopankeiton.  Minusta keittoruoat ovat pakkasruokia.  Yhdellä perheestämme on jonkinasteinen asenneongelma suhteessa sopparuokaan.  Toisinaan soppa menee, jos nimitän sitä muhennokseksi.  Onneksi keitto käy ihan keiton nimellä silloin, kun siitä ei näy läpi.  Tänä talvena olen ihastunut venäläisen keittiön sakeisiin ja mausteisiin sekä läpinäkymättömiin keittoihin.  Keittelen seljankaa ja bortskeittoa suurilla kattiloilla.  Voi miten koko kehoon tulee lämpöinen olo, kun on pistellyt lautasellisen kuumaa ja sakeaa soppaa.

Pakkasella ilma on kaunis ja kuulas.  Taivas on korkealla.  Aurinkoisena pakkaspäivänä Rapakiven ruokailutila on parhaimmillaan.  Kaunis valkoinen valo pääsee sisään monesta ikkunasta ja valaisee koko kodin.  Pakkanen tekee omia somisteitaan.  Kuurankukat olivat somistaneet ulos laitetut kynttilälyhdyt niin kauniiksi, että ihastelin niitä hyvän tovin.  Kuvaa on onnistunut tuosta kauneudesta ottamaan.  Säilöin kuvan siksi vain mieleeni.

Eivätkä kaikki pakkasen ilot ole vielä tässäkään.  Iloitsen kesällä tekemistäni polttopuista ja niiden antamasta takkalämmöstä.  Lämmitän tiilerin Pikku Lauria päivittäin ja nautin paitsi lämmöstä, myös lasiluukun läpi näkyvästä tulen kajosta.  Takan lämmössä sohvan nurkassa saan luvan perästä nautiskella myös sunnuntaileffan Netflixistä.