tiistai 26. heinäkuuta 2016

Avartumassa




"Matkailu avartaa" - sanotaan - ja sehän toden totta tuli taas todistettua.  Käväisin tällä kertaa avartumassa Gotlannissa.  Joudun nyt avarruttuani palaamaan parin pakinan takaiseen tuotteistamisen teemaan.
Olin luonut itselleni Gotlannista mielikuvan lähinnä dekkareiden kautta ja netistä lukemani perusteella.  Maiseman piti olla "jylhää", historian piti olla "läsnä", Visbyn piti olla "raunioiden ja ruusujen kaupunki". Toisaalta kuvittelin tietysti liikkuvani Anna Janssonin dekkareiden seikkailullisessa ja pelottavassa ilmapiirissä.  

Kaunis, helteinen kesäpäivä karkotti kaikki kammottavat murhamiehet kauas saarelta eikä  dekkaritunnelmaa ollut aistittavissa. Esitelehtisen "Jylhän pohjoisen kierros" esitteli meille toki raukit.  Tornimaiset kivikerrostumat, joista vesi aikojen saatossa on pessyt pois kaiken kalkkikiven jättäen jäljelle vain kovan aineksen.  Näimme itsensä Jungfrun, sen tunnetuimman raukin.  Sitä "jylhää" jäimme ehkä kuitenkin kaipaamaan.  Yrttipuutarha, kolmas pysähdyspaikkamme, ei sitä ollut.  Kiertoajelumme ensimmäinen pysähdys tehtiin muuten keskiaikaiseen kirkkoon.  Totean vain, että lähempääkin löytyy.

60000 asukkaan Gotlannin saarella käy vuosittain 800000 turistia.  Satamaa ollaan suurentamassa, jotta perille pääsisi vieläkin suuremmilla laivoilla. 2000 matkustajaa kuskannut Silja Europa ei siis ollut vielä tarpeeksi suuri!?

Tuotteistamisen näkökulmaan tullaan juuri tässä kohtaa. Väitän, että 15000 asukkaan Loviisassa nähtävää olisi saman verran kuin Gotlannin saarella, kunhan nähtävät osattaisiin tarjoilla.  

Voisimme siis aloittaa kierroksemme Pernajan keskiaikaisesta kivikirkosta.  Mikael Agricolan kotiseurakunnan upea kirkko on todella mielenkiintoinen vierailukohde, varsinkin jos saa oppaaksi seurakunnan työntekijän.  Linnoitusten rauniot keskellä kaupunkia kertovat mielenkiintoista Loviisan historiaa nekin. Jos aika antaa myöten, sopii tutustua myös merilinnoitukseen Svartholmassa.  Ruusujahan meillä kukkii ihan siinä missä Visbyssä - kelpaa niitä kuvailla.  Visbyn kujilla on kuvattu Peppi-elokuvia, Loviisassa Onneli ja Anneli -elokuvia.  Lapsiperheiden kiinnostuksen voisi aivan hyvin kuvitella rakennettavan Onnelin ja Annelin filmikaupungin varaan. Marttaretkeläisille ja muille tädeille muistamme esitellä iki-ihanat ja humoristiset Inge Löökin kalenterit, kortit ja työpajan.  Kahviloita, pikkupuoteja, käsityöläis- ja taiteilijapajoja meiltä löytyy siinä missä Gotlannistakin, kunhan vain nostamme ne esille.  Ruukin pajat ja aitat olisivat mitä sopivin vierailukohde sille bussireissulle, joka alkoi Pernajan kirkosta ja kulki linnoitusten ja Loviisan vanhan kaupungin kautta.  Ostosaikaa eurorahalla ja maksukorteilla sekä kiireettömiä  kahvilointipausseja reissun mittaan muutamankin kerran.  



Jos 60000 gotlantilaista saa passattua 800000 turistia, pitäisi meidän loviisalaisten kyetä viihdyttämään ja palvelemaan hyvinkin 200000 vierasta.  Ovet, ikkunat ja sylit auki toivottamaan vieraat tervetulleeksi kuningattaren, ruusujen, raunioiden ja kahviloiden kiireettömään Loviisaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti