Meille jouluihmisille marraskuu on ihan parasta aikaa!
Illat ovat kellojen siirtämisellä kikkailusta huolimatta pimeitä. Sisälle on mukava sytytellä tuikku jos toinenkin. Säät ovat viileitä, toisin päivin jopa kylmiä, joten takkatulet sopii sytyttää nekin joka ilta. Kynttilät ja takkalämpö virittävät joulun odotukseen.
Nyt saa jo vähitellen alkaa viritellä valoja - jos nyt ei jouluvaloja, niin kaamosvaloja ainakin - sanokoot muut mitä hyvänsä. Siinä samalla, kun pihalta kootaan pois viimeiset kesäasiat, voi kiinnittää yhden valoketjun sinne ja toisen tänne. Aivan hyvin voi laittaa lednauhan sykkyrälle kynttilälyhtyyn ja säätää sen syttymään jo töistä kotiin palaavan iloksi. Samoin voi joulua ottaa esille sisälläkin. Lamppu, kynttilä ja valokartio kerrallaan. Vähitellen, jokaisesta esille otetusta erikseen ja yksitellen nauttien. Missään ei ole sanottu, että joulu pitää kaivaa yläkomerosta esiin vasta aatonaattona ja kertarysäyksellä.
Nyt on juuri paras aika käydä kokoamaan lastenlasten joulukalentereita. Entinen kalenteri on varmasti jo aikansa elänyt, joten nyt saa askarrella uudet tasku- tai laatikkosysteemit, jonne sitten voi haalia pieniä ihania joulunodotusjuttuja. Kaapin perillä onkin jo kauniita tarroja ja hiuspampuloita tyttösten kalenteriaarteiksi. Jokunen minisuklaakin saattaa säästyä kalenterin täyttämiseen saakka, vaikka vielä se sulaa suklaa mummonkin suussa. Tänä vuonna tavaroilla täytettäviä kalentereita pitää olla kaksi identtistä. Piltille ja Pirpanalle. Pienen pieni, pariviikkoinen Poitsu ei vielä karkkia saa, eikä tarroista ymmärrä. Poitsun kalenteriksi kelpaa varmasti 24 purkkia Tuttelia. Semmoisen kalenterin sai Pirpanakin vuosi sitten, joten samalla konseptilla mennään siltäkin osin.
Jouluihminen ilahtuu siitäkin, että voi avata lahjakomeron oven ja tehdä inventaariota vuoden aikana hankituista lahjatavaroista. Tammialesta kymmenen kuukautta sitten hankitut lahjatavarat yllättivät iloisesti - olivat melkein päässeet unohtumaan. Nyt vihdoin voi alkaa jo pohtia, mitä niistä kenellekin käärisi. Samalla saa tarkistettua, kenen lahjaan tarvitaan vielä hankkia lisuketta.
Lisukkeiden hankkimisen nimissä saa jouluihminen nyt marraskuussa surffata jo hyvillä mielin postimyyntifirmojen sivuilla hakemassa mieleisiään lahjatavaroita. Lahjat ehtivät varmasti tulla perille ajoissa, eikä tarvitse jouluaattona turvautua lahjakorttiin, johon joutuisi kirjoittamaan: ”olen hankkinut sinulle...”
Marraskuussa jouluihminen voi viettää iltakaudet sohvan nurkassa ja neuloa niskajumin uhallakin villasukan toisensa perään. Sukkiin sitoutuu monta lämmintä ajatusta sukkien saajalle. Sohvan nurkassa voi viettää aikaa myös selaillen joulun ajan reseptejä. Nyt on aika suunnitella tarjottavat. Jotain voi jo pikkuhiljaa tehdäkin. Ainakin koe- ja maistiaiseriä.
Tervetuloa marraskuu ja jouluun valmistautumisen aika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti