Poliitikot ovat rummuttaneet synnytystalkoiden tarvetta. Teinpä asiaa sivuten pienimuotoisen tutkimuksen syntyvän lapsen ja äidin huomioimisesta eri aikoina.
Laki äitiysavustuksesta oli säädetty jo vuonna 1937, mutta avustusta maksoivat alkuun kuntien huoltolautakunnat ja avustus tavoitti vain vähävaraisimmat äidit. Vasta vuodesta 1949 äitiysavustus on kuulunut kaikille äideille.
Minun vanhempani ovat syntyneet vuosina 1939 ja 1943, toinen saunassa ja toinen peräkamarissa. Kummankaan äiti saanut tuon ajan äitiysavustusta. Äidin ja vauvan huomioiminen oli sukulaisten ja naapureiden rotinamuistamisten varassa. Niitä tuli onneksi runsaasti huolimatta ankeista ajoista sodan kahta puolen. Karjalanpiirakoita ja pullaa sekä lämmintä vauvalle päälle pantavaksi tuotiin kumpaankin kotiin.
Lapsilisä on saatu Suomeen Pohjoismaisen mallin mukaan vuonna 1948.
Puolisko on syntynyt perheensä kuopuksena ja äidin ollessa jo aika iäkäs, vuonna 1962. Muut sisarukset olivat syntyneet kotisaunassa, mutta anopin iän ja sydänsairauden vuoksi puoliskon syntymä tapahtui sairaalassa. Koska Karjalan Pyhäjärven Sorsasaaresta oli hankala sairaalamatka, laittautui anoppi sukulaisiin Savonlinnaan jo hyvissä ajoin. Minä olen ollut melko viimeisiä Kiteen sairaalassa syntyneitä lapsia loppuvuodesta 1964. Sittemmin synnytykset keskitettiin suurempaan yksikköön, Joensuuhun. Meidän vanhemmillemme maksettiin siis lapsilisää. Äitiyspakkaus oli jo olemassa, mutta aikamme pakkaus oli vielä aika surkea nykyiseen verrattuna. Äitini kertoi, että pakkauksessa oli ”sellstoffiksi” kutsuttua huokoista paperia, pesuvati ja aikuisten lakana. Ei vielä minkäänlaisia vaippojakaan.
Esikoisemme syntyi 1987 Joensuussa. Äitiyspakkaus sisälsi vaatteita, toppahaalarin, vesilämpömittarin, lorukirjan ja paljon muuta. Aika moni vauva nukkui ensimmäiset unensa pakkauksen pahvilaatikosta sisustetussa sängyssä. Pakkaukseen kuului laatikon pohjan kokoinen vaahtomuovipatja, joka vähän niin kuin vinkkasikin siihen suuntaan. Saimme lapsilisää ja olin oikeutettu äitiyslomaan. Äitiyspäiväraha oli toki opiskelijan olemattomista tuloista laskien mitättömän pieni, mutta kuitenkin.
Tyttäret syntyivät 1990- luvulla Porvoossa. Oltiin jo selvästi herätty huomaamaan, että jokainen syntyvä uusi suomalainen on juhlan arvoinen. Synnytyssaliin tuotiin tarjotin, jolla komeili pieni Suomen lippu, kuohujuomat ja kauniit voileivät ynnä kahvit molemmille vanhemmille. Äitiyspakkaus oli värikoodattu ja se seuraili 1980-lukua tarkemmin muotivirtauksia.
Tyttären lapset ovat syntyneet vuosina 2014, 2016 ja 2017. Sairaalasta on annettu Piltin syntyessä Libero-vaippatehtaan hoitolaukku ja ilmaislippuja Merikeskus Vellamoon. Pirpana kävi vuosi sitten syntymässä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa ja siellä kotikunta lahjoitti jokaiselle syntyvälle ison vaippapaketin.
Poitsun syntyessä syyskuussa tulevaisuuden toivoksi tähän satavuotiaaseen Suomeen, olivat lahjukset ennennäkemättömät. Villasukat, mallia Suomi 100, saatiin omaksi jo sairaalasta. Sieltä annettiin myös kestokassillinen tuotenäytteitä ja lahjakortteja. Lahjakorteilla saa lunastaa kaksi ilmaista katselukuukautta maksukanavalle ja saa käydä Vellamossa maksutta. Lahjakortteja oli myös lastentarvikeliikkeeseen ja kirjakauppaan. Loviisan kaupunki antoi vauvalahjanaan suloisen kierrätyskankaista ommellun vauvanutun ja Martat olivat neuloneet kauniin siniset ”junasukat”. Äitiyspakkaus, lapsilisä, äitiysloma, isyysvapaa ja alle kolmivuotiaan kotihoidon mahdollistava kotohoidon tuki ovat jo itsestäänselvyyksiä.
Hyvä Suomi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti