Nesteet vaihtoon

En aio rupatella doping-aineista tai urheilijoiden nesteytyksestä, sillä en ole varma tokko niistä olisi ollut apua suomalaisten kisamenestykseen kaukana Etelä-Korean talviolympialaisissa. Puhe on tällä kertaa auton nesteistä.

Kävi nimittäin niin, että autoni kojetauluun syttyi tuulilasinpesunesteen vähyydestä varoittava valo. Onneksi juuri ennen Tokmannia. Kaarsin siis sinne ja ostin kanisterillisen sitä paremmantuoksuista vaaleanpunaiseksi värjättyä tuulilasinpesunestettä. Kotiin tultuani pyysin puoliskoa kaatamaan pesuaineen säiliöön sillä aikaa, kun minä jo laitan puut palamaan takassa.

Lähdimme reissuun ja puolisko istui kuskin paikalle. Tuulilasille ei saanut suihkittua vettä. Ihmettelimme vikaa; ”Miten se nyt noin, kun juuri oli säiliökin täytetty?”  Nappasin sitten penkkien välistä kanisterin lopun käydäkseni tutkailemaan tekstejä. Kanisterista kuului kolinaa. Se ”jämä” -suunnilleen kolme desilitraa- oli jäässä ja kanisterin tarrassa luki ”kesäkäyttöön, irrottaa hyönteisiä”. Ensimmäinen ajatus tietysti oli, että miksi ihmeessä kesä-lasolia ylipäätään oli kasakaupalla myynnissä keskellä talven pakkaskautta. Tempun ja toisen tehtyämme saimme nesteen kulkemaan ja suihkuttelimme kesäpesua tuulilasille oikein reilusti päästäksemme täyttämään säiliötä talviolot kestävällä nesteellä. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että säiliö ei ole haljennut ja nesteet pysyvät säiliössä.

Kolmantena reissupäivänä puolisko tankkasi autoamme. Epähuomiossa hän suhautti tankkiin dieselin sijasta bensaa. Latvialaisella huoltoasemalla ei ollut huoltotoimintaa, aivan niin kuin ei olisi ollut Suomessakaan. Siellä myytiin wunderbaumeja, alko-testereitä, polttoainekanistereita ja vetoköysiä, mutta ei letkua väärän polttoaineen pois imemiseksi. Yhteisen kielen puutekin haittasi hiukan ongelmanratkaisua. Huoltsikan poika olisi mielellään tilannut meille ”evacuation carin”. Vaikka ymmärsimme toki sanan, kuulosti evakuointi pahalta - varsinkin, kun poika ei osannut sanoa, minne hinausauto meidän automme toimittaisi.

Onneksi paikalle osui ystävällinen paikallinen naisasiakas, joka puhui hyvää englantia ja lähti viemään meitä paikalliselle korjaamolle ja selvitti korjaamolla tilanteemme. Apua irtosi oitis. Automme hinattiin korjaamolle, nostettiin pukille, valutettiin bensa pois ja tankattiin dieselillä. Matka pääsi jatkumaan muutaman tunnin viiveen jälkeen.

Yleensä helpottaa, jos voi syyttää vahingoistaan muita. Niin kuin vaikka Tokmannia, joka myi helmikuussa kesä-lasolia tai latvialaista huoltsikkaa, jonka bensapistooli sopii dieseltankin aukosta sisään. Mutta lopulta syyttää ei voi kuin itseään. Mitäs ostat pesunesteen tekstejä vilkaisematta tai mitäs tankkaat numeroita ja koodeja katsomatta.

Tästä hässäkästä hyötyi ainoastaan huoltsikka, joka onnistui myymään meille kaksi kanisteria, vetoköyden, bensaa, dieseliä ja kaksi hotdogia. Puolisko listasi tähän tapaan tavaroita, joita jatkossa pitää löytyä auton takakontista välipohjan alta: jakoavain, risti- ja tasakärkinen ruuvimeisseli, papukaijapihdit, vasara, varakanisterit (täysi ja tyhjä), ohutta letkua, rautalankaa, ilmastointiteippiä, ilmapumppu, hydraulitunkki… Minusta kuulostaa, että auton perään on laitettava varaosakärry.