Pakkaaja

Minä se olen kuulkaas sellainen laukun pakkaaja, että tätä nykyä minulla on aina appelsiininvärinen, raikkaan oranssi viikonloppulaukku puoliksi pakattuna. Ikään kuin valmiudessa pientä reissupyrähdystä varten.

Laukussa on perussettinä hammasharja ja pesuaineet, villasukat, korkkiruuvi ja uimapuku. Niitä en reissujen välillä pura laukusta pois, vaan kotikäyttöön on toiset samanmoiset. Reissuun lähtiessä tarvitsee vain laskea yönseudut ja pakata niitä vastaava määrä pitovaatteita. Passihan toki kulkee aina mukana - kätevästi käsiveskan läppätaskussa.

Vaan nyt onkin uudet pakkaussuunnitelmat. Pian puolitoista vuotta sitten käynnistämäni säästöohjelma lähenee tavoitettaan. Heinäkuussa tämä mummo nimittäin nostaa rinkan selkään ja lähtee interrailille. Jep, jep - se on nyt mahdollista mummoillekin!

Passi on uusittu ja siinä on riittämiin voimassaoloaikaa. Junalippu on hankittu jo viime vuodenvaihteen tienoossa. Lentolippu raiteiden päähän Krakovaan on sekin lunastettu pari kuukautta sitten. Matkakohteita on hahmoteltu muutamassa palaverissa reissukaverin kanssa teekupin ja tablettitietokoneen äärellä. Tiedossa on, että junailemme ainakin Romaniassa, Bulgariassa ja Kroatiassa.

Tällä viikolla sain työkaverilta rinkan lainaan. Nyt alkavat uudenlaiset pakkausharjoitukset. Kaiken kaikkiaan kolmen ja puolen viikon mittaiselle reissulle tarvitsee sentään jonkin verran enemmän tavaraa kuin oranssin viikonloppulaukun keikalle. Matkalla on tarkoitus yöpyä toisinaan myös airbnb-paikoissa ja päästä siellä pyykkäämään. Silti reissussa pitänee olla enemmän kuin kolme vaatevaihtoehtoa. Mukava olisi toki ostaa reissusta uutta vaatetta, mutta mukana kuljettamisen vaiva ja rinkan rajallinen litramäärä rajoittavat varmasti hankintoja.

Minä myönnän olevani varsin lyhytjänteinen ihminen. Haluaisin, että asiat valmistuisivat tuota pikaa - mieluummin jo eilen kuin vasta huomenna.  Säästäminen on samoin ollut minulle vaikeaa - kaikki mikä tulee, myös menee.  Nyt olen aivan hämmästynyt, miten olenkin onnistunut olemaan sinnikäs ja saamaan kasaan lippurahat ja reissun käyttörahat. Vieläpä niin, ettei säästäminen ole ollut edes vaikeaa. Menot on jokaisella mitoitettu palkkatulojen mukaan, niin minullakin. Pienen pienet, ”ylimääräiset”, rahat ovat puolessatoista vuodessa kartuttaneet reissukassan. Ihan pitää ihmetellä, mihin olen aiemmin ”hassannutkaan” semmoiset summat? Vaan niinhän ne sanovat tupakanpolton lopettaneetkin, että vuoteen tienaa kanarianmatkarahat, kun joka päivä laittaa tupakkatopan hinnan sivuun.