Vastikään uutisoitiin uudesta tutkimustuloksesta, jonka
mukaan osapuilleen 40000 vuotta sitten maapallolta kadonnut Neandertalinihminen
saattoi nukkua talviunta. Tästäpä alkoikin mielenkiintoinen ajattelu- ja päättelyketju.
Yhden artikkelin verran nettiä lukemalla ymmärsin, että
saattavatpa juureni hyvinkin olla Neandertalinihmisen kantaa. Eikä tähän
tarvinnut edes My heritage -testiä netistä tilata ja kotimallin DNA-testiä
tehdä. Alta aikayksikön ymmärsin DNA:ni tulosuunnan. Sieltäpä se on perimäni
Saksan maalta Neandertalinlaaksosta. Luinhan nettiartikkelista, että
Neandertalinihmiset olivat nykyihmistä lyhyempiä ja vantterampia, paksuluisia
ja raskastekoisia - ruumiinrakenteeltaan siis aivan kaltaisiani. Eikä siinä edes
kaikki – Neandertaalit olivat tyypillisesti vaaleaihoisia, vihreäsilmäisiä ja
punatukkaisia. Ihoni on atoopikolle tyypillisen vaalea, silmäni ovat vihreät ja
jonkin verran lienee kuontalossani punaista pigmenttiä. Ilmanko alkoivat
Neandertalinihmiset kiinnostaa, monihan innostuu sukututkimuksesta näin
kohdassa 50 +.
Vuosikymmeniä kestäneissä luustotutkimuksissa on nyt siis
saatu selville, että muinaiset Neandertalit saattoivat nukkua talviunta.
Luustosta oli löydetty vastaavanlaisia puutoksia kuin nykyisillä talviunta
nukkuvilla eläimillä, esimerkiksi karhuilla. No tottahan se luissakin näkyy,
jos joutuu painon kanssa jojoilemaan ja välillä kuukausimoiset pelkällä
vararavinnolla elämään. Mutta, mikä ihana ajatus, että ihminenkin voisi
pötkähtää talviunelle! Marraskuun alusta helmikuun loppuun joutaisin minäkin
talviunta pötköttelemään.
Tämä tautinen vuosi on viimeinkin todistanut, että ihminen
pärjää melko mainiosti aivan olemattomilla sosiaalisilla kontakteilla. Emme
taida ollakaan niin sosiaalisia kuin on luultu. Tämä aika on todistanut senkin,
ettei meidän kenenkään työ taida niin elintärkeää olla, etteikö ilmankin
tultaisi juttuun. Etätyöt, lomautukset ja muut irtisanomiset on toteutettu
varsin ketterästi. Pakolliset pankkiasiat on jo ennen näitä aikoja osattu
ohjelmoida hoitumaan niin, ettei niihin tarvitse itse vaivautua – suoraveloitus
hoitaisi talviunen nukkujan lainat ja muut juoksevat kulut helposti muutaman
kuukauden talviunen ajan.
Ensimmäiseen varsinaiseen ongelmaan törmäsin siinä kohtaa,
kun mietin missä talviunen voisi toteuttaa. Mihin sitä saisi vuorattua
itselleen lämpöisen talviunipesän? Rapakiven torppa nimittäin lämpiää
ensisijaisesti tiilitakan voimalla ja se vaatii aktiivista otetta ja
päivittäistä lämmittämistä, eikä sitä voi ohjelmoida toimimaan automaattisesti.
No, ehkäpä talviunen ajaksi raaskisi laittaa päälle sähköpatterit, sillä
ruokakuluissa säästyy reilustikin sähkölaskurahojen verran. Joten aika pienellä
pohdinnalla tuokin ongelmaksi luulemani asia ratkesi.
Se ruoankulutuksen väheneminen tässä ajatuksessa ehkä
kaikkein parasta olisikin! Talvikuukaudet voisi talviunen nukkuja elellä
pelkällä vararavinnolla. Keväällä sitten heräisi vararavinnon sulattaneena
uudesta grillisesongista nauttimaan. Kesän grillimakkaroista ei tarvitsisi
tuntea huonoa omaatuntoa, sillä tiedossa olisi, että marraskuussa alkaa taas
uusi vararavintoa sulatteleva talviunijakso. Painon kanssa jojoilusta
varoittaville lääkäreille voisi sanoa vain hyvää yötä ja kauniita unia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti