Kaikkea sitä näkee

 

 ”Kaikkea sitä näkee, kun vanhaksi elää”, sanotaan. Minä nyt en vielä ole vanha, vaan vasta naisen parhaassa iässä, eli viidenkympin ja eläkkeen välissä, mutta yhtä ja toista kummasteltavaa on jo ilmennyt.  Siinä mielessä lienen jo kääntynyt ajatuksissani vanhuuden suuntaan, että huomaan olevani monessa asiassa aika konservatiivi ja haluan säilyttää vanhaa hyväksi havaittua, enkä intoile uudistamaan vain silkasta uudistamisen riemusta.

 

Minua huolestuttaa se, millä vauhdilla nyt halutaan ajaa alas monta perinteistä suomalaista elinkeinoa. Minusta tuntuu, että näiden asioiden innokkaimmilla puuhamiehillä ja -naisilla ei ole alasta tarkempaa tietoa, kunpahan vain halutaan runnoa asioita läpi ”koska mä voin” -mentaliteetilla.

 

Päällimmäisenä mielessäni on kotimaisen ruoan kivijalka eli karjatalous, joka on saanut ansaitsemattoman ikävän leiman ilmastohaittojen tuottajana. Nyt on todistettu, että kaikessa hiljaisuudessa asiasta melua pitämättä kotimaiset karjatalousammattilaiset ovat muokanneet tuotantoaan ilmastoystävällisempäään suuntaan. Siihen he ovat pystyneet nautojen ravintoon vaikuttamalla. Tutkijat ovat laskeneet, että kotimaisen maidon hiilijalanjälki on samoissa soijamaidon kanssa. Ero lehmänmaidon ja kasvimaidon välillä ei ole merkittävä ja karjatalouden ammattilaiset kertovat, että maidon lukua on mahdollista painaa vieläkin alaspäin. Kaiken kaikkiaan naudat ovat erinomaisia eläimiä, sillä ne kykenevät muokkaamaan ihmiselle syötäväksi kelpaamattomasta nurmiheinästä erittäin ravitsevaa ihmisruokaa, maitoa ja lihaa. Maidolla täällä ovat lapset perinteisesti kasvaneet.

 

Minua huolettaa ilmastotavoite, jossa tähdätään puun polton radikaaliin vähentämiseen. Ymmärrän kyllä, että puun polttamisesta tulee saasteita ilmakehään, mutta Suomessa meillä on tähänkin oivaltavaa haittoja vähentävää tekniikkaa, erilaisia suodattimia ja savukaasupuhdistimia. Puuta täytyy metsistä joka tapauksessa korjata, ihan metsänhoidollisista syistä. Kaikki metsät eivät voi olla luonnontilaisia aarnimetsiä. Eikö silloin ole järkevää hyödyntää korjuupuu lämmittämiseen? Kotimaista, uusiutuvaa energiaahan puu on. Tuontiöljyyn verraten puun polttaminen on varsin vihreää energiaa. Tuuli- ja aurinkoenergia sopivat täydentämää energiatuotantoa. Puuta polttamalla täällä ovat töllit lämmenneet kautta maailman sivu ja puulämmitteisissä saunoissa Suomessa on pidetty huolta puhtaudesta.

 

Hirmuisen iso tuotantoala, turvetuotanto, on nyt joutunut hallituksen hampaisiin ja sille on mätkäisty käsittämättömät verot. Ala halutaan ajaa alas muutamassa vuodessa. Tuntuu siltä, etteivät nämä  verottajat osaa ollenkaan ajatella, että turvetuotannossa työskentelee eläviä ihmisiä, sinnikkäitä suomalaisia yrittäjiä, jotka ovat investoineet työhönsä suuria summia rahaa. Vaikuttaa siltä, että heidät ollaan nyt jättämässä tyhjän päälle - selviytymään jotenkin. Meillä on paljon suuria lämpölaitoksia, jotka on rakennettu toimimaan nimenomaan turvetta polttaen. Nyt turpeen korvaajaksi tuodaan ulkomaista haketta, eikä siinä ole mitään järkeä. Kaikki läheltä saatava on tietenkin kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin laiva- ja rekkarahtina ilmastoa saastuttaen meille rahdattu.

 

Minusta olisi paikallaan, että perehdyttäisiin ensin siihen, miksi meillä on ”aina toimittu näin”, ennen kuin lähdetään korjaamaan asiaa.