Niin muuttuu maailma, Eskoseni

 Ennen tätä tautiaaltoa - jonka nimeä en halua enää lausua, saati kirjoittaa – puhuttiin siitä, miten maailma oli pienentynyt. Kaikki oli helposti ja näppärästi tavoitettavissa. Viikonlopuksi saattoi lennähtää huvittelemaan ja herkuttelemaan Prahaan, Berliiniin tai Barcelonaan. Pidemmät lomat voi viettää vaikka Amerikan road tripillä, tai pohjoisen pallonpuoliskon koleaan aikaan vaikkapa Thaimaassa.

 

Tauti pakotti meidät kaikki ympäri maailman zoomaamaan koko elämämme ihan lähelle, omien varpaiden juureen – kotimaahan ja kotiin. Joillekin se on ollut suunnaton ilo ja uuden löytämisen mahdollisuus, joillekin ehkä varsin vaikea paikka. Jollain lailla elämän meno ja rytmi saattoi palata jopa 50 vuotta taaksepäin, jonnekin 1970-luvulle. Elämä oli lähes puolitoista vuotta kotosalla, menot olivat perheretkiä luonnossa, juuri kukaan ei matkustanut lentäen.

 

Nyt kun rajoituksia poistetaan ja yritetään palata vähitellen entiseen, se ei olekaan aivan helppoa. Hiukkasen hirvittää tavata ihmismassoja ja luopua maskista. Meitä on varoiteltu niin kovin paljon, että varoituksen sanat kaikuvat korvissa ja paluu normaaliin tuntuu pitävän tehdä vähitellen ja varoen.

 

Viikko sitten piipahdin rokotettuna ja maski naamalla pääkaupungissa ja se tuntui kyllä ihan entisen ajan Keski-Euroopan matkalta. Hyvänen aika sentään! Tapasin vallan livenä kolme eri puolilla Suomea asuvaa ystävääni. Olimme kokoontuneet yhteen pitkästä aikaa. Yövyimme hotellissa, söimme ravintolassa ja kävimmepä vielä kahvilassakin! Helsingin ihmisvilinässä näin niin paljon ihmisiä, etten kai koko tautiaikana. Kävelykadulla liikkuvia ihmisiä viihdytti katusoittaja – aivan kuin Krakovassa tai missä tahansa eurooppalaisessa kaupungissa. Kahvilan valkoista pianoa soitteli ihka oikea pianisti ja saimme siemailla teetä ja kahvia herraskaisesti musiikin tahtiin. Ja entä sitten teatterikokemus! Kahteen vuoteen ei ole ollut mahdollisuutta päästä nauttimaan teatterista ja vahinkoa otettiin nyt takaisin kerrassaan Aleksanterin teatterin musikaalin merkeissä. Johan tämmöisestä poikkeuspäivästä oli maalaismummo niin ylikierroksilla, että hyvä kun malttoi yöksi nukkumaan rauhoittua!

 

Miksi suotta matkata maailmalle – maailma on täällä!