Meillä vietetään aina mökkikauden ulkopuolella
lapsilauantaita. Lapsilauantai tarkoittaa sitä, että saamme lapsenlapset
päiväkylään vieraaksemme. Joskus kaikki neljä, joskus vähemmän. Tämä tapa on
saanut alkunsa ihan puhtaasti meidän halustamme saada puuhata lasten kanssa,
mutta se tuntuu sopivan myös lasten vanhemmille. Heille jää silloin muutaman
tunnin aika siivoukselle, polttopuuhommille tai vaikka pensselin heilutukselle.
Lapsetkaan eivät vaikuta järjestelystä kärsivän, vaan kysyvät usein
videopuhelussa jo viikolla ”koska tulemme teille?”
Lapsilauantain formaatti alkaa nyt olla valmiiksi hiottu.
Mummo hakee murut aamupäivällä, sitten kun kummassakin talossa on herätty
rauhassa ja syöty aamupala. Ukilla ja mummolla on suunniteltuna yksi puuha eli
aktiviteetti. Aktiviteetit vaihtelevat vuodenajan ja sesongin mukaan. Skaala on
laaja. Saatetaan sienestää, askarrella,
pelata, leipoa, laskea mäkeä, retkeillä tai touhuta vaikka joulutouhuja.
Joulupuuhasesonki alkaa varsin hyvissä ajoin, sillä meillä on apuna kotitonttu
Tahvo, joka vinkkaa puuhia lokakuulta alkaen.
Aktiviteetin jälkeen syödään yhteinen lounas. Koskaan ei esiinny
nirsoilua tai konstailua ruokapöydässä, vaan peruna- porkkana- ja lihapohjainen
maalaiseväs uppoaa aina. Tosin taajaan höysteenä tarjoiltu sienisoosi saa olla
vain ukin ja mummon herkku, mutta se ei haittaa.
Lounaan jälkeen rauhoitutaan pelien äärelle. Mummolan
pelikaapista saa hakea palapelin tai lautapelin ja pelikaveri järjestyy aina.
Mummo on innokas pelaaja. Jollei peli satu nappaamaan, voi ruokalepoa viettää
myös ukin kanssa lasten Netflixin äärellä. Late Lammas on pian kaikkien
muidenkin kuin ukin suurin suosikki. Myös duplopöytä löytää joka kerta
leikkijänsä.
Lapsilauantain päättää välipalahetki. Silloin kokoonnutaan
taas yhteisesti pöydän ympärille ja maistellaan mahdollisesti leivontahetkessä
syntyneitä herkkuja tai muuta aikuisten päiväkahville tyypillistä hyvää.
Välipalan jälkeen aletaan suunnitella jo kotimatkaa.
Mummolle ja ukille jää lapsilauantaista joka kerta hyvä
mieli ja paljon jutun juurta. Viikonloppu ja vielä alkuviikkokin muistellaan,
miten Piltti sanoi sitä, Pirpana touhusi tätä ja Poikasetkin jo osasivat ja
uskalsivat yhtä ja toista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti