Auvoisaa adventin aikaa

 

 

Adventti tarkoittaa tulemista.  Adventtiaikaan odotetaan joulun tulemista ja valmistaudutaan jouluun. Adventista alkaa myös uusi kirkkovuosi. Kuorolauluvuosina tuli kirkkovuoden kulku selväksi. Jotain uutta ja iloista alkoi aina adventin Hoosianna-laulusta.

 

Huomaan itsenikin maallistuneeni, mutta minusta tuntuu, että ympäröivä yhteiskunta on maallistunut vieläkin enemmän. Joulun odotuksessa korostuu entisen antamisen ilon sijaan lahjojen saamisen tärkeys. Lahjojen tuntuu pitävän olla vuosi vuodelta kalliimpia ja hienompia. Joulun perinteinen sanoma unohtuu ja hautautuu ostamisen alle. Tässä voisi todellakin perustellusti käyttää sanaparia ”kaupallisuuden alttari”. Joulun odotuksen tuntuu käynnistävän parin viikon mittaiseksi alennusmyyntiajaksi laajentunut Black Friday. Moni varautuu ostamaan joululahjansa silloin suurten alennusten toivossa. Ensimmäisen adventin seutuun käynnistyy toki myös kodikkaampi myyjäistraditio. Siellä pääsevät leipojat ja käsityöläiset kauppaamaan tuotteitaan ja sieltä moni hankkii perinteisiksi joulumuistamisiksi koettuja kakkuja, kransseja ja villasukkia.

 

Lapsille adventin aika tarkoittaa lähinnä lupaa alkaa availla joulukalenterin luukkuja. Perinteistä ja aitoa kuvakalenteria tuntuu nykyään löytyvän enää partiolaisten myynnistä. Pikkuruisia suklaafiguureja sisältävät kalenterit alkavat nekin olla jo aika pliisuja. Kalliita tavarakalentereita on joka lähtöön. Legoja, Playmobil-hahmoja, Barbi-tavaraa, Ryhmä Hau -krääsää, Pokemon-teemaa sisältäviä kalentereita on pilvin pimein. Vauva voi aloittaa Piltti-kalenterista, teinille voi hankkia vaikka kosmetiikkakalenterin ja kalamiehelle kalastajan joulukalenterin. ”Rahalla saa ja hevosella pääsee” oli nuorisohokema minun teiniaikanani. Se sopisi tähänkin aikaan. Joulukalenteriin saa helposti uppoamaan 30-40 euroa.

 

Minua ilahduttaa suuresti se, että saan opettaa uskontoa ekaluokkalaisille. Sain kaivaa esille perinteisen puisen nelihaaraisen adventtikynttelikköni. Sytytimme kynttilän ja lauloimme ”Nyt sytytämme kynttilän”. Saamme yhdessä sytyttää joka perjantai ennen joulua yhden valkoisen kynttilän lisää. Tavara-ajassa saan opettaa kynttilän liekin tuomaa rauhaa ja ohjata hiljentymään.