Mitä yhteistä on otsikon sanoilla? Äkkiä ajatellen ei oikeastaan yhtään
mitään. Kolme ensimmäistä kuuluu minun
ajattelussani eliöluokkaan “ötökät” ja viimeinen taas on aivan eri muodossa –
eihän se ole edes kokonainen kana, vaan pelkät kanan luut.
Antakaas, kun selitän.
Kaikkihan nämä ovat syötävää.
Omalla tavallaan. Jokainen on varmasti
joskus, vaikka pyöräillessä, saanut suuhunsa itikan ja tullut nielaisseeksi
sen. Jokaisella on tieto, ettei siihen
kuole, vaikkei se nyt ihmisruokaa perinteisessä mielessä olekaan - pikemminkin
linnun evästä. Puolisko kertoi, että on
mopopoikana haukkonut kitusiinsa itikkaa isomman koppakuoriaisen, eikä saanut
allergista reaktiota siitäkään. Selvästi
oli kuitenkin erikoisempi eines, kun on jäänyt vuosikymmeniksi mieleen.
Nuo kokemukset lienevät olleen mielessä niillä
ruokavallankumouksen tekijöillä, jotka keksivät käydä jalostamaan heinäsirkkoja
ihmisten ruoaksi ja proteiinin lähteeksi.
Moni innostui lähtemään tuottajaksi buumiin mukaan, mutta kaikki eivät
onnistuneet. Sen verran hidasta oli
ihmisten pään kääntäminen. Meitä on
paljon, joille ruoka on muutakin kuin proteiinia, rasvoja ja
hiilihydraatteja. Ruoka on mielihyvää,
silmänruokaa, makunautintoa ja tuoksujen sinfoniaa. Siksi ei olekaan ollenkaan sama, mitä sitä
suuhunsa laittaa.
Reilua oli kuitenkin kertoa heinäsirkoista, eikä naamioida
proteiinin lähdettä jonkin koodin taakse. Ei meitä saa hämätä luulemaan ruokaa
joksikin muuksi mitä se on. Näin minusta ollaan tekemässä taannoin tv:ssä
esitellyssä ruokainnovaatiossa. Siinä
kotkalainen firma on keksinyt, kuinka kanan luita pystytään jauhamaan niin,
että niitä kyetään käyttämään ruoaksi kananugettien tapaan. Idea voi olla
tarpeellinen ja hyödykäs keksintö, mutta minulta se vei viimeisenkin
kiinnostuksen teollisiin nugetteihin.
Haluan syödä aitoja asioita. Haluan syödä kauniita,
maistuvia ja hyvälle tuoksuvia asioita.
En ole vielä eläessäni osallistunut mielenosoitukseen, mutta aidon,
hyvän ja kotimaisen ruoan puolesta olen valmis, vaikka marssille eduskuntatalon
eteen. Ehkä alankin jo laatia
iskulauseita. Miten olisi vaikkapa:
“Ihmisruokaa kiitos!” “Ei luita ja rustoja!” “Tuoksua, makua, aitoutta!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti