perjantai 24. maaliskuuta 2023

Muutaman vaaliohjelman katsomisen jälkeen



 

Olen seurannut vaaliohjelmia aikamoisen kiinnostuneena. Tänä vuonna meille onkin tarjoiltu pari uutta ja kiinnostavaa ohjelmakonseptia.

 

Ihan ykköstä oli nelosen ”Luokan edessä”. Siinä kukin puolueen puheenjohtaja vuorollaan oli lasten tentattavana. Toki ohjelma oli aikuisten käsikirjoittama, eikä spontaaniudelle aivan mahdottomasti ollut tilaa, mutta koululaisten näköinen se silti oli. Lapset uskaltavat kysyä suoremmin ja henkilökohtaisempia asioita kuin aikuiset. Lasten kysymyksiä ei oteta samalla lailla haasteena kuin jos saman tiukan kysymyksen esittäisi keski-ikäinen politiikantoimittaja. Lapselle koetetaan vastata asiallisesti ja selkeästi, kiihtymättä.

 

Mtv:n puheenjohtajatentti oli varsinainen farssi. Yhdeksän henkeä haastateltavaksi oli vain kerta kaikkiaan mahdoton tehtävä, eikä siitä kukaan olisi voinut fiksua ja filmaattista Jan Anderssonia paremmin selviytyä. Sen verran pitkää pinnaa ja paikoin kurinpidollistakin otetta lauma vaati. Huomioin, että Anna-Maja, Petteri, Sari ja Annika ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen, eivätkä lähde huutamaan toisten päälle. Jännittävää kyllä, että tämä fiksu käytös tulkitaan Petterin kohdalla ylimielisyydeksi! Li, Maria, Sanna ja Riikka taitavat kuulua ”Minä Ensin, Ekana ja Eniten Äänessä” -sukupolveen. Vanhaa opetätiä kauhistutti, ettei osata edes viitata – saati antaa kaverin puhua omalla vuorollaan. Harryn olisi luullut suomenruotsalaisessa kulttuurikodissa kasvaneena saaneen käytösoppia, mutta kukaties yksinpurjehdus on tehnyt miehestä omapäisen. Verhon heilahdus jäi mieleen ja toi palstatilaa.

 

Yle oli rakentanut tentit sikäli fiksummin, että se ei edes yrittänyt hallita kuin kolmea kerrallaan. Silti tuo MEEEÄ-jengi torpedoi tilanteita. Sannan ja Riikan esiintymistä meeminikkarit vertasivat heti Taistelevat metsot -tauluun. Petteri katseli menoa lähinnä huvittuneena. Toinen kokoonpano (Anna-Maja, Sari ja Harry) sai tuotua esille asiaa, sillä katsojan huomio ei mennyt epäolennaiseen. Viimeisessä ryhmässä yhteistilannetta veivät Li ja Maria jopa niin, että Li jakeli keskustelunaiheitakin. Annika sai tehdä töitä leuan vapinan hillitsemiseksi ja  turhautuminen tuli takuulla puheenvuorojen menettämisestä – asia Annikalla oli hallussa.

 

Varsinaista vaaliviihdettä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti