torstai 22. elokuuta 2024

Suomen luonnon päivä

 

 

Yksi uusimmista liputuspäivistämme on Suomen luonnon päivä, jota vietetään elokuun viimeisenä lauantaina. Suomen luonnon päivää on juhlittu vasta vuodesta 2017 alkaen.

Voisiko sen suuremman juhlan aihetta ja tärkeämpää liputettavaa olla!? Meillä on uskomattoman upea luonto, johon jokaisella on jokaisenoikeuksien myötä pääsy. Jokaisenoikeuksista ei tarvitse maksaa, eikä niiden käyttämiseen tarvita maanomistajan lupaa. Sellainen on aivan ennenkuulumatonta suurimmassa osassa maailman maita. Suomen tapaan jokaisenoikeudet marjojen ja sienten poimimiseen sekä luonnossa liikkumiseen ovat olemassa vain Pohjoismaissa, Skotlannissa ja Sveitsissä.

Nyt kun maailmalla ja kotimaassa on kaikin puolin kireää, voisi olla hyvä hetki ottaa enemmänkin iloa irti Suomen luonnosta. Metsässä liikkuminen laskee tutkitusti verenpainetta. Jo 20 minuuttia metsässä laskee verenpainetta ja kohentaa mielialaa. Auttaisiko jopa lääkenapin verran, tiedä häntä.  Mutta entä se ravinnon ja vitamiinien lisä!? Kotimaiset metsämarjat ovat todellista superfoodia. Ulkomaisten hedelmien tarve vähenee, kun varaa pakastimeen kotimaista mustikkaa, vadelmia, lakkoja, puolukoita ja karpaloita. Omin käsin poimien ne ovat aivan ilmaisia, eivätkä poimijalle maksettuinakaan kovin kalliita. Entäpä sitten sienet? Lihan ollessa kovin kallista, voi sienillä jatkaa ruokaa. Sienikeitot, -kastikkeet ja -piiraat ovat herkullista ruokaa niin arkeen kuin juhlaan.

Sitten on kuntoaspekti. Miten mielekästä liikuntaa Suomen luonto tarjoaakaan! Käytän tässä kohtaa mielelläni omakohtaista esimerkkiä. Viime marraskuussa leikatun polven oli tavoite kuntoutua sienestystä ja marjastusta varten. Mökkimme on supan pohjalla ja marjaan taikka sieneen lähteminen edellyttää mäelle kiipeämistä, metsästä pois tuleminen mäen alas laskeutumista. Eritoten tuo laskeutuminen oli vielä vuosi sitten kovin kivuliasta. Tämän kesän ensimmäisillä metsäreissuilla tuntui mäki ylöspäin mennessä kovin jyrkältä, mutta elokuun sienireissuihin tultaessa mäki oli ”loiventunut” jo kovasti. Mietin mielessäni, montakohan kyykkyä tulisin kotona sisällä tehneeksi - edes kuntoutuksen nimissä? Metsässä kyykkään jokaisen sieniryppään luona ihan huomaamattani. Niin vain kävi, että kunto koheni ja polvi kuntoutui valmiiksi  metsäterapialla.

Kiitos Suomen luonto!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti