Sunnuntaitalkoot

Minä vastaan meillä takanlämmityksestä. Puolisko ei ihan satasella luota lämmittäjäntaitoihini vaan epäilee, että saatan laittaa pellin kiinni liian aikaisin. Pelko on hänestä relevantti siitäkin huolimatta, että uunipellissämme on turva-aukko niin, ettei pelti koskaan sulje hormia aivan täysin. Minun mielestäni taas silloin harvoin, kun puolisko on lämmitysvuorossa, ei torppa lämpiä ollenkaan, kun hän varmuuden vuoksi etsii pientä punaista kipinää vielä tuhkaluukun puolelta ja lämmittää pelkkiä naakkojen pyrstöjä.

Onneksi häkähälytin on keksitty. Ostin sellaisen puoliskolle joululahjaksi vuosi sitten.  Ihan vain huojentaakseni hänen huoltaan ja tietysti pikkuisen myös todistellakseni luotettavuutani lämmittäjänä.

Tässä eräänä sunnuntaina puoliskolle tuli taas mieleen, että kyllä häkävaroitin olisi talossa oltava. Muistin oitis, että kyllä olen sellaisen hankkinut. Siitäpä alkoi mahdoton kaappien perkaaminen. "Mihinkäs se on tullut laitettua?" Puolisko perkasi omia kaappejaan. Paljon tuntui siellä olevankin turhaa tavaraa. Toin hänelle viereen jätesäkin. Säkki alkoi jo olla puolillaan. Tuumasin, ettei tässä ilkeä vain sohvalla rompsua lukea, kun toinen ahkeroi. Raikkosin joutessani minäkin muutaman oman kaappini ja laatikostoni. En niinkään hälytintä hakeakseni, vaan kun tiesin kaappien kaipaavan moninaisten kädestä sinne piiloon laitettujen paperinippujen läpikäymistä.  

Jätesäkki alkoi täyttyä. Silloin soitti keskimmäinen Kesälahdelta. Vaihdettiin siinä kuulumisia ja kerroin iloisena tehokkaista talkoistamme ja siitä, että viimevuoden joululahja häkähälytinhän tässä  on hakusessa. "Eikös se ole siellä katossa?!" kysyi sähköasentajamme. Siivosin kaapin loppuun, kun kerran oli niin hyvä buumi päällä. Sitten vasta menin katsomaan. Ja toden totta siellähän se oli häkähälytin palovaroittimen vierellä katossa Rapakiven torpan makuuhuonepäädyssä.  Sivun mennen sanon, että ei ole hälytin siellä kertaakaan piipannut, vaikka on katossa jo vuoden päivät tarkkailua tehnyt.

Voi miten hyvät naurut taas saimme!  Ihan jo mietimme, että tästä pitäen tämäntyyppiset muistikatkokset saattavat olla yleistymään päin. Sekään ei meitä huoleta, sillä jos etsinnät aiheuttavat aina puolen tusinan kaapin siivouksen, on meillä vanhana torppa kaapin peränurkkia myöten siisti.