Antiikin Ateenassa päätöksiä saivat tehdä vain vapaat
miehet. Kovin kauas ei noista ajoista olla tähän päivään tultaessa päästy.
Politiikka on edelleen vapaiden miesten laji. Naisilla tai johonkin päättävään
tahoon kahlituilla miehillä ei politiikassa ole sananvaltaa.
Kylläpä vain Katri-kaima joutui kovin nuorena kovin kovaan
paikkaan. Paikka valtiovarainministerinä tänä kammottavana velanoton korona-keväänä
oli nuorelle naiselle niin kova, ettei siitä moni vanhempikaan täti-ihminen
olisi selvinnyt - edes tuolla nyt julki tulleella 56 000 euron ”sparrauksella”.
Okei, itsepä kaima ministeripestin halusi ja sille paikalle pyrki. Nyt kysytään
(ehkä jopa perustellusti) onko veronmaksajien vika, jos nuorella naisella on
enemmän pyrkyä kuin kompetenssia!? Siltikin ihailen nuoren naisen rohkeutta ja
uskallusta edes yrittää tuolla ”vapaiden miesten” herrahisseissä ja
sikariportaissa.
Olen sanonut, että Sanna Marinin hallitus ja varsinkin sen
nuorten naisten Viisikko oli tähän aikaan juuri sopiva valtaapitävien
kokoonpano. Nuo nuoret naiset näkivät tilanteen vaarat ajoissa. He miettivät,
etteivät halua tuota kammottavaa koronaa pienille lapsilleen. Ikätoverini
Anna-Maija varmaan mietti jo lapsenlapsiaan, ja oli siksi yhtä valmis kuin
nuoremmat ministerisiskonsa, tekemään rajuja rajoitustoimia ja laittamaan
rajoja kiinni. Ajatelkaapa, että vallan kahvassa olisivat olleet politiikassa kokeneet
ikämiehet Sipilä, Vanhanen ja vaikka vielä Väyrynen! Hehän olisivat saattaneet
viis veisata maailmalta kuuluvista uuden taudin ensitiedoista ja sanoa, että
joka talvihan meillä on joku lentsu ollut. Nuoret äidit toimivat rivakasti.
Siitä suunnaton suurkiitos hallituksen tytöille ja Anna-Maijalle!
Mutta palaanpa siihen, miten politiikka on naisille kovaa. Kovinkaan
paljon ei tarvitse rapsuttaa muistinystyröitä, kun jo tulee mieleen Anneli
Jäättenmäen faxi-kohu ja Sirpa Pietikäisen parkkipaikalla pienessä sievässä
penkkaan peruuttaminen. Nämä ovat pienen pieniä vahinkoja taikka töppäyksiä,
joita olisi voinut sattua kenelle vain. Vallan kahvassa olleille naisille ne
maksoivat koko poliittisen uran. Päivi Räsänen on poikkeus naisten joukossa.
Hänen homofoobisista lausunnoistaan on käynnistetty useampikin esitutkinta,
mutta Päivi ei vähästä säiky. Hän ei ymmärrä vetää toistuvistakaan tutkinnoista
sellaista johtopäätöstä, että eroaisi.
Vaan annas olla, mitenkä suhtaudutaan miesten töppöilyihin!?
Teuvo Hakkaraisella on Wikipediassa kokonainen kappale otsikolla ”kohua
herättäneet tapaukset”, jossa esitellään Teuvon julkisuuteen päätyneitä
törppöilyitä vuoden 2011 Hesarin haastattelusta alkaen. Teuvo on siis toiminut
korkeissa poliittisissa tehtävissä täydet yhdeksän vuotta tuosta ensimmäisestä
kirjauksesta. Kännisekoilut ja naisten kähmimiset tuntuvat vain kasvattaneet suosiota
ja Hakkarainen edustaa meitä nyt vallan Euroopan ytimessä meppinä. Antti
Kaikkonen töppöili Nuorisosäätiön asioissa ja sai toimistaan peräti ehdollisen
vankeustuomion. Se asia nousi esteeksi ulkomaisen adoption kohdalla, mutta poliittista
uraa se ei ole liiemmin haitannut. Pekka Haaviston toimista on parhaillaan
käynnissä esitutkinta, mutta eipä heilu ministerin palli. Vapaille miehille ei reipas töppöilykään tunnu
olevan este – toisin kuin asiapohjaisille naisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti