Tavallisen, edes pitkäksi kertyneen, työpäivän rasituksiin
ei tarvita terapiaa. Kiusaus ostaa
suklaapatukka kotimatkan kauppareissulla voi toki olla verensokerin laskiessa melkoinen.
No, pikkuruisella Susu-patukalla voinee palkita itseään tuolloin tällöin -
kunhan ei vallan tavaksi tule.
Kokonainen työviikko kääntyy mukavasti viikonlopun moodiin,
jos viikon uurastuksen voi päättää kivan kaverin kanssa teehetkeen ja
kanelipullaan kahvilassa kotimatkalla. Sinne
huuhtoutuvat työasiat, ja viikonlopun askareet valtaavat ajatustilaa.
Jos sitten työmaalla on huolta tai harmia – jopa suoranaista
hatutusta – tarvitaan terapian tapaisia kotikonsteja.
Syttyruusujen tekemisen olen havainnut erittäin hyväksi ja
toimivaksi keljutuksen poistajaksi.
Munakennon repiminen toimii kuin ainakin nyrkkeilysäkin muksiminen. Räväkkä ja rivakka repiminen on uskomattoman tehokasta
apua patoutumien purkamiseen. Kun
revitystä munakennosta sitten omissa käsissä muokkautuu kaunis ja tarpeellinen syttyruusu,
valmistuu päässäkin ajatus; ”ehkä tästäkin harmista koituu vielä jotain hyvää”.
Mutta sellaista työharmia ei olekaan, johon ei
sukkapuikkoterapia auttaisi.
Sukkapuikkoja ei käytetä woodoo-neulojen tapaan tökkimiseen, vaan niillä
neulotaan sukkaa – raitaista tai kuviovartista, lyhyttä ja pitkää, ohutta ja
paksua. Lankaan nivotaan paljon kauniita
ajatuksia sukan saajasta ja saajalle.
Tutkimuksissa on kyetty todentamaan neulomisen myönteiset vaikutukset
verenpaineeseen, mielentilaan jne.
Äärimmäistilanteessa, joita onneksi ei onneksi vastaan tule
edes joka vuosi, tarvitaan jo ostosterapiaa. Ostosterapia on luonnollisesti
näistä terapiamuodoista kallein. Silloin
ei enää riitä Susu-patukka tai teekupponen, vaan tilanne saattaa vaatia vallan
Tokmanni-reissua. Ihan pahimmillaan ei
Tokmannin kukka- taikka kynttilälyhtyosastoilla ole minkäänlaista itsehillintää,
vaan kaikelle tuntuu olevan tarvetta, tilausta ja ostamisen oikeutus.
Yllättävän ketterästi sitä onnistuu uskottelemaan itselleen, että pahaan
mieleen tarvitaan kukkia, uusia tyynyjä, kynttilöitä ja herkkuja. Jos ei paha
mieli ostamalla poistu, niin ainakin harmituksen kohde voi vaihtua – että
meninkin hassaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti