Edellinen mökkireissu tehtiin lokakuun alussa,
eurooppalaisen rauhan ajassa armon vuonna 2021. Nyt seitsemän ja puoli
kuukautta myöhemmin suuntaamme mökillemme itärajan pintaan uusin ja
huomattavasti levottomammin aatoksin.
Ajatus kulkee jotenkin sitä rataa, että arvaako siellä Datšalla
olla pidempiä jaksoja vai olisiko sittenkin hyvä antaa mökki vuokralle ja
linnoittautua puolustamaan tätä ”päälinnaketta” mahdollisilta kyberhyökkääjiltä?
Miten mökillä pysytään selvillä tämän ajan uutistulvasta? Meillähän ei ole
siellä tv:tä eikä radiota, vaan olemme tähän asti seuranneet uutisia lähinnä
iltapäivälehtien tablettiversioista. Mistä sen patteriradion nyt saisi
hankittua? Pitääkö tuvan punaisen muovimaton alla ilmeisesti oleva
talouskellari sittenkin ottaa esille ja siivota käyttöä varten? Jos nyt ei
vadelmahilloa taikka perunoita varten, niin kukaties pommisuojaksi.
Vaan ehkä mieli kaipaakin juuri lepoa uutisista!? Eiköhän
päälle tee pelkästään hyvää kuulostella Karjalan koivikon huminaa ja käen
kukuntaa sekä tuijotella pikkulammen vastarannan mustakurkku-uikun pesätouhuja
kiikarin läpi. Ei kai se liene itsensä hämäämistä eikä pään pensaaseen
laittamista, jos antaa ajatuksille välillä vapaata sodasta ja taudista?
Pitkän mökkeilytauon aikana olemme taas ehtineet tuijotella
tv:stä useampaakin teemaan liittyvää sarjaa. On katseltu mökkiremppaohjelmaa ja
Suomen kauneinta mökkiä etsivää ohjelmaa. Aina tuolloin tällöin on katseluun
osunut sekin hyväntuulinen ohjelma, jossa Nicke Lignell kiertää siirtolapuutarhamökeillä
ihailemassa kekseliäitä ratkaisuja ja tekemässä pikkuremppoja. Aivan turhan
monesti on ajatus lähtenyt harhateille haaveilemaan korkeasta katosta,
pyöreästä päätyikkunasta, upeasta kesäkeittiöstä ja ties mistä pergolasta.
Viime viikolla koitti valaistuksen hetki: ymmärsin vihdoin, että muilla on
muiden mökkijutut ja meillä meidän. Kenelläkään ei ole samanlaisia
prinsessaportaita kuin meillä ja juuri niitä huomasin kaipaavani. Aina, kun
ajattelen mökkiä, sijoitan ajatuksissani itseni prinsessakuistille istumaan.
Mitä muusta, kun siinä on tarpeeksi!
Mökkikamerasta kurkkasin mökille ennen ensimmäistä
mökkimatkaa. Tuvassa näytti olevan 15 astetta lämmintä. Lienee siis Pöhiskö
aurinkopäivinä puhallellut, ajattelin. Nopsaan siitä uunilla lämmön sellaiseksi
nostaa, että tarkenee yöksi jäädä. Laiturilla ei tänä vuonna näyttäisi olevan
lokinpesää. Näinkö olisi kotilokki jo oppinut, että siihen ei kotia kannata
perustaa? Sittenkin, hyvillä mielin Datšalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti