Festarit

 

Minä en käynyt nuoruudessani festareilla. Ei niitä toki yhtä monella paikkakunnalla ollutkaan kuin tänä päivänä, mutta Ruisrock ja Provinssirock oli sentään jo keksitty. Pohjois-Karjalasta ei kuitenkaan olisi päästetty niin pitkiin matkoihin, enkä kuorotyttönä tainnut olla rokkimusiikista kovin kiinnostunutkaan. Kuoro sen sijaan reissasi bussilla niin Suomen Lapissa kuin Keski-Euroopan Wienissä, mutta ne tapahtumat eivät olleet festareita - pikemminkin esiintymis- ja virkistysreissuja.

 

Pian kuoroaikojen jälkeen paukahtivatkin päälle ne klassiset elämän ruuhkavuodet. Rölli, Fröbelin palikat ja Hevisauruskin ehtivät tulla tutuiksi omien lasten kanssa ja heidän kauttaan.

 

Viidenkympin tienoilla huomasin, että festarit ovat edelleen käymättä ja ajattelin, että sellainen aukko ja puute on toki korjattava. Kesäisiä musiikkitapahtumia oli syntynyt sitten nuoruusaikojen niin, ettei ainakaan valinnanvarasta olisi puutetta. Vaan minkäs teet, kun kiinnostavia tapahtumia on paljon!? Porin Jazzin ja Savonlinnan Oopperajuhlien lisäksi kiinnostaisivat ainakin Himoksen Iskelmäfestivaalit ja kenties jopa Seinäjoen Tangomarkkinat. Kultaisen Harmonikan ja raskaamman rockin tapahtumat karsisin kyllä heti ja helposti.

 

Eivät festarit jääneet käymättä pelkästään runsauden pulan ja valinnan vaikeuden vuoksi. Samaan kasaan paukahti myös pandemia ja tarjonnan yht’äkkinen lopahtaminen. Näinä kuluneina vuosina minulle omakohtaisesti on käynyt samoin kuin suomalaisten liikkumiselle yleensäkin - ensin tuli varsinainen liikkumispiikki ja sitten liikkumisen lama. Helpompi on jäädä kotiin ja katsella tapahtumat tv:stä.

 

Kun viikko sitten lähdin tapaamaan kulttuurikavereitani, kysyi tytär, millaista ohjelmaa on tarjolla. Kerroin, että menemme kuuntelemaan Suvi Teräsniskan konserttia. Tytär totesi: ”Siis festarit!” Toden totta, näillä kymmenillä yksi konsertti käy jo festareista – varsinkin, jos Suvi Teräsniska laulaa Yö-yhtyeen lauluja, jolloin ollaankin ikään kuin kahdessa konsertissa yhtä aikaa. Sitä paitsi tässä iässä osaa jo arvostaa hyvää istuinta ja suhteellisen lämmintä ja kuivaa konserttisalia, aamuyöhön asti valvominen ei onnistu. Suvin lavashow valoineen oli kyllä niin hieno, että ihan festarista meni meikämummolle!