Ostimme vajaa viisi vuotta sitten puoliskon
kotipaikkakunnalta 1950 lammen rantaan rakennetun rintamamiesmallisen
pientalon, josta lähdimme muokkaamaan perheemme mökkipaikkaa. Omat lapset
olivat tuolloin jo aikuisia, mutta lapsenlapset oikein hyvässä vaiheessa
sitoutumaan paikkaan ja luomaan sinne siteitä – juurtumaan pohjoiskarjalaiseen
paikkaan ja elämänmenoon. Mökki onkin ennen muuta meidän ja lastenlasten juttu.
Kauppa lammenrantapaikasta tehtiin lokakuussa 2018.
Ensimmäiset vuodet olivat sen verran hektisiä tekemisen aikoja, ettei
dokumentointi pysynyt ollenkaan ajan tasalla. Hyvä, että joskus tuli jokunen
kuva räpsäistyä ja varmaan naamakirjaan jaettua, mutta sanoja kirjoihin ja
kansiin ei ehditty laittaa.
Puoliskon 59-vuotissynttäriksi aloitimme mökkikirjan. Kokosin
siihen alkuun muutamia siihen mennessä otettuja kuvia paikan muokkauksesta ja
tiivistin tärkeimmät tapahtumat muutamaan lauseeseen. Keväästä 2021 on mökkikirjaan dokumentoitu
jokainen käynti.
Yleensä kirjaus on lyhyt, vajaan sivun mittainen tiivistys
siitä, millä kokoonpanolla ollaan liikkeellä ja mitä on aiottu tehdä. Kirjaus
on tyypillisesti ja varmuuden vuoksi tehty mökille tullessa, jotta se tulee
varmasti tehtyä. Tavan takaa kynän pitelystä olen vastannut minä ja sanelua pöydän
toiselta puolen on hoitanut puolisko, joskus lapsenlapsityttöset.
Näiden kuluneiden vuosien aikana olen ajatellut, että joskus
tulee se päivä, jolloin näilläkin sanoilla on merkitystä. Kukaties omat jälkipolvet
kiinnostuvat sittenkin mökistä ja etsivät mökkikirjasta tietoa, milloin täällä
on mitäkin tehty. Ehkäpä itsekin joskus muistin pätkiessä nykyistä pahemmin etsin
kirjastani tietoa, milloin rantasauna siirtyi nykyiselle paikalleen tai
millaisia vadelma- ja kantarellisaaliita minäkin kesänä on saatu.
Löytyy mökkikirjasta toki ohjelista satunnaisellekin vierailijalle.
Siinä neuvotaan, miten vaatimattoman mökkipaikan puucee, sauna ja tiskisysteemi
toimivat. Annetaan ohjeita uunien lämmityksestä ja mökin siistiksi
jättämisestä. Viime syksynä näkyy listatun, mitä eläimiä mökillä on nähty.
Kukaties joku joskus tätäkin tietoa arvostaa, sillä aivan kaikkien
pohjoiskarjalaistenkaan mökkien eläimistöön eivät kuulu hirvet, teeret,
vesimyyrät ja mustakurkku-uikut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti