sunnuntai 26. helmikuuta 2023

Vaikeita uudissanoja

 



Kieli elää ja kehittyy koko ajan. Sen myötä tarvitaan tietysti uusia sanoja.

 

Meillä on puhuttu viime vuosina kovin paljon hiilialkuisin yhdyssanoin. On laskettu hiilijalanjälkeä ja puhuttu hiilineutraaliudesta tai jopa hiilinegatiivisuudesta. Ymmärrän, että noilla viitataan toiminnan ympäristövaikutuksiin, mutta laskukaavat ovat sen verran monimutkaisia, ettei niihin taida vanhan lukion pitkällä matematiikalla kyetä. Toivottavasti laskukaavoihin vihkiytyneet osaavat hommansa, sillä minun korviini kuulostaa pahemman luokan laskuvirheeltä se, että meidän hiilinielumme olisivat kadonneet yhdessä yössä ja olisimme nyt joutumassa maksamaan toistakymmentä miljardia omantunnon valkopesumaksua.

 

Nykyinen hallitus on puhunut paljon monipaikkaisuudesta. Ymmärrykseni mukaan asiassa ei ole muuta uutta kuin nimitys. Monipaikkaisuus tarkoittaa kotipaikkakuntaa ja mökkipaikkakuntaa tai yhtä hyvin asuinkuntaa ja työkuntaa – toimimista kahdella tai useammalla paikkakunnalla. Monipaikkaisuudesta puhuminen ei ole ainakaan vielä saanut oikaistua sitä seikkaa, että veroa maksetaan vain siihen kuntaan, jossa henkilö on kirjoilla. Mielekästä varmaan olisi, että osa kunnallisverosta maksettaisiin toissijaiseen kuntaan, jonka palveluita – teitä, terveyspalveluita, vesi- ja jätehuoltoa – kuitenkin kuormitetaan. Tuon kuormittavuusajatuksen avasi pääministeri Marin keväällä 2020 sanoessaan: ”Nyt ei ole aika mennä mökille!”

 

Monilukutaito tuli uutena nyt käytössä olevaan opetussuunnitelmaan. Sanan sisältöä piti pikkuisen hakea tämmöisen lukemisen taitoa opettavan vanhan openkin. Monilukutaito tarkoittaa laaja-alaista käsitystä tekstistä, jossa teksti voi olla sanallisten, kuvallisten, auditiivisten tai numeeristen merkkien avulla ilmaistua tietoa. Jo vanhastaan on pidetty hyvänä merkkinä lukemisesta kiinnostumisesta sitä, kun lapsi alkaa havainnoida ympäristöstään vaikkapa kauppojen liikemerkkejä, ”Kato, tuolla on S-kauppa!” Tätä nykyä ymmärrämme äänikirjan paperikirjan lailla tärkeäksi lukukokemukseksi. Kännykän kuvakepankki tarjoaa hurjan määrän visuaaliseen muotoon pakattua luettavaa. Hiihtolomalla laitoin eskari-ikäiselle lapsenlapselle viestinä kolme uimari-emojia ja hän osasi lukea sen. ”Mummo laittoi viestiä, että me mennään uimaan!”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti