Kommunikaation asteet

 

 

Monesti olemme puoliskon kanssa seuranneet huoltoasemille ja kahvipaikkoihin pöydän ääreen kertyneitä pappaporukoita. Sellaisia kolmen – kuuden ikämiehen ryhmiä. Selvästi näkee, että kokoonpano ei ole koolla ensi kertaa eikä sattumalta, vaan kokoontuu yhteiselle lounaalle vähintään viikoittain. Näissä porukoissa päivitetään ja päivitellään ajankohtaiset kuulumiset sekä parannetaan maailmaa. Ihmetellään Ukrainan padon räjäytykset ja sen vaikutukset taikka paikallisemmat puheenaiheet. Kuvittelemme, että moni saattaa olla yksineläjä ja lounas päivän tärkein ateria, ja jorinointi se ainoa kerta päivässä, jolloin saa jutella ihmisille eikä kissalle tai koiralle. Jokainen lähtee varmasti turinatuokiosta kotiinpäin maailmanmenosta viisastuneena ja mieli jakamisesta keventyneenä. Erinomaisen tärkeä sosiaalinen tapahtuma, sen ymmärtää sivullinenkin ja kuuntelee rupattelua uteliaana ja vähän kateellisena. Ajattelen, että kylläpä vain pitää pitää huoli, että omaa itsekin vielä jatkossakin tuommoisia naamakkain jakamisen porukoita.

 

Korona-aika on tuonut meille toisenkin tavan olla yhteyksissä kasvokkain. Teamsit, Zoomit ja muut etäkokoussovellukset ovat tulleet tutuiksi kaikille ja niitä osataan ja uskalletaan hyödyntää kekseliäästi. Mekin olemme tavanneet kauempana asuvaa tytärtä Teamsissä milloin jouluglögin, milloin äitienpäiväaterian merkeissä. Aivan tuntuu kuin pöydän toisella laidalla herkuteltaisiin tortilloilla ja toisella puolen lohella. Ihan kummasti se helpottaa ikävää ja on aivan muuta kuin pelkkä äänipuhelu. Tuntuu melkein fyysiseltä tapaamiselta, vaikkei halaamaan ylläkään.  Samalla tietysti säästää paljon dieseliä ja ajoaikaa ja sekin on tänä tiedostamisen aikana tärkeää.

 

Sitten on tämä kommunikaation korkein aste, elikkäs telepatia. Siihen vaaditaan nähtävästi liki 40 vuoden yhteiselo, mutta sitten sujuukin vuorovaikutus ilman puhetta taikka muistilappuja. Ihan tavan takaa käy niin, että minä vasta ajattelen jotain meillä meneillään olevaa hommaa ja puolisko alkaa puhua siitä ääneen kuin vastaten kysymykseen, jota en ole vielä edes ääneen esittänyt. Minä mietin, mitähän kuuluu mökin rantarakenneasiaan ja puolisko alkaa kertoa saaneensa hyvän tarjouksen laiturin puutavarasta.