”Nyt jaksaa tuas näläkästä huastattoo” saatettiin
kotipuolessa tuumata, kun oltiin saatu vatsa täyteen hyvää ruokaa. Sanonta tuli
mieleen, kun oltiin nostettu tavallinen maanantai arjen yläpuolelle
valmistamalla Marttojen ohjeella madekeittoa.
Taannoin uutisoitiin, että syömästämme kalasta peräti 80% on
tuontikalaa. Tänne laivataan lasteittain Norjan lohta, seitä, turskaa ja
tonnikalaa. Sehän tuntuu aivan käsittämättömältä näin kun maata kiertää meri
etelässä ja lännessä, ja Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Järvissämme
uiskentelee runsaasti ruokaa, sillä syömäkelvottomiksi mainittaneen ainoastaan ruutana.
Tuossa 20% kotimaisessa osuudessakin on paljon kasvatettua kalaa, joten
villikalan osuus jää tosi vaatimattomaksi. Vähän silakkaa ja muikkua, pikkuisen
lohta ja jokunen made.
Kalastajien ammattikunta on ikääntynyt ja uusia tulokkaita
ei aivan tungokseksi asti ole. Toisaalta ymmärrän kalastajien vähenemisen.
Erilaiset pyyntirajoitukset rajoittavat toimeentulon hankkimista ja laillisen
pyynnin todentaminen teettää kalastajalla työtä. Runsaat hylje- ja
merimetsokannat kiusaavat kalastajia nekin. Säät ja suomalaiset talviolosuhteet
rassaavat vesillä ja jäillä liikkujia. Harva nauttii talvikalastuksesta
pakkasessa ja viimassa. Toisinaan kuljetusmatkakin voi olla haaste. Mihin
silloin kalat saadaan kaupaksi, kun Ahti onkin oikein anteliaalla tuulella? Saako kauppiaan kanssa tehtyä sopimuksen, kun
saaliin kilomäärää ei voi lyodä lukkoon viikkoa etukäteen?
Joku kuitenkin onnistuu löytämään markkinaraon. Tv:ssä
kerrottiin eräällä maatilalla muutetun tuotantosuuntaa siten, että navetasta
oli tehty kalanjalostuslaitos. Hittituotteena oli särjen jalostus raakakalasta
purkkiin. Mietin, että muutakin pitäisi osata tehdä kuin purkittaa.
Tämän ajan emäntä ei työpäivänsä jälkeen jaksa käydä perkaamaan
kalaa alusta alkaen, mutta osaa käyttää valmiita annospaloja. Onhan niihin sei-
ja lohipakastekuutioiden avulla opeteltu.
Meillä on mökkipaikkakunnalla ihana tuttavuus rakentaja-kalastaja,
joka kahta vahvaa osaamistaan yhdistelemällä saa ympärivuotisen elannon.
Häneltä saamme ostaa raakapakastettuja haukimurekepihvejä, valmiita
ahvenfileitä vakuumissa ja madetta annospaloina keittotarpeiksi. Näistä laatii kiireinenkin
emäntä kotimaista järvikalaruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti