Joskus tarvitaan tuttuihin asioihin uusi näkökulma. Uudesta kulmasta katseleminen herättää huomaamaan tutunkin asian toisella, tuoreemmalla tavalla. Minä katselen maailmaa täältä 160senttimetrin korkeudelta ja yleensäottaen kotiini sekä elämääni melko tyytyväisestä vinkkelistä.
Nyt olen tehnyt tuttavuutta kotiini vähän minulle vieraammasta näkökulmasta. Olen katsellut Rapakiven torppaa selinmakuulta olohuoneen sohvalta, elikkäs tautivuoteelta. Ja hitsi että ovatkin näkymät olleet keuhkokuumepotilaan silmin vähän vähemmän tyydyttävät.
Ensinnäkin keljuttavat nämä etäisyydet. Makuuhuoneesta päivävuoteeseen olohuoneen sohvalle on varmaan kolmekymmentä "mummo lumessä"-tyyppistä askelta. Se on niin pitkä matka, että jos rompsu unohtuu yösängyn viereen, niin kyllä sen saa joku muu sieltä minulle olohuoneeseen jälkitoimituksena toimittaa. Vessaan on muuten siitä sohvalta likimain sama määrä askelia. Kehno!
Sitten jurppii tämä siivouksen taso. Rapakiven emäntä on mielestään siisti ihminen ja puhuu paljon siivoamisesta. Eri juttu sitten, mitä hän siivoilee. Sohvalta hän ei ainakaan zoomaile siivoamaan ryhtyessään - se on tullut aivan selväksi. Kermanvärisen tiilitakan kylki on aika nokinen. Koska lie putsannut sitä!? Ja tokkopa lie koskaan imuroinut takan takana leviävää lohkokivipintaista seinää?! Varmaan on hämähäkinverkkoa siinäkin. Taivahan talikynttilät - katto! Selinmakuulta katsoessa tulee mieleen, että eipä ole emäntä kertaakaan pyyhkinyt kuultovalkoiseksi maalattua kattoansa. Kyllä sekin varmasti on nokeentunut, kun takka on jonkun kerran tupsauttanut savua sisään syksyllä lämmityssesonkia aloitellessa. Näitä katsellessa ei potilaalla ole yhtään levollinen olo. Tekemistä olisi, kun vaan olisi voimia tekemiseen!
Siinä pään nojaillessa violettiin tyynyyn ja violetin viltin peittäessä jalat kiinnittyvät silmät violettiin mattoon ja lilanvärisiin verhoihin. Apua! Tämä violetti on niin nähty ja "last season". Tarkemmin ajatellen tätä violettia sisustusväriä on katseltu koko seitsenvuotisen Rapakivessä asumisen ajan. Nyt riitti! Eikö se seitsemän vuotta ole ohjeellinen työpaikan vaihtamisen välikin? Kyllä varmasti yhtä lailla sillä syklillä sopii uudistaa kotinsa väritystä.
Onneksi voimat riittävät tablettitietokoneen kannatteluun. Selinmakuulta voi tilata mattoja ja verhoja, tyynynpäällisiä ja torkkupeittoja. Kaipa sitä jo siihen mennessä, kun posti on saanut toimiteltua tilaukset lähipostiin, löytyy Rapakiven mummolta sen verran voimia, että jaksaa siivota torppansa ja sisustaa uusiksi harmain tekstiilein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti