torstai 4. heinäkuuta 2019

Oikeusopintoja




Minulla on tänä kesänä meneillään oikeustieteen opintoja. En tarvitse tuhlata kesäisiä päiviä luennoilla istuen, vaan opiskelen muodikkaasti ”omatoimi-monimuoto-etäopiskeluna”. Siihen malliin se on kuulkaas viety nykyinen yliopisto-opetuskin, joten eivät nämä opinnot millään muotoa eroa korkeakouluopiskelusta. No, ehkä on enemmän käytännön harjoitteita kuin yliopistossa.

Ensin opiskelin perusopintoja hieman laajemman kokonaisuuden liiketalouden oikeudellisia opintoja. Tähtäimessä ei kuitenkaan ollut oikeustradenomitutkinto, vaan autokaupan purkaminen. Kävi nimittäin niin, että olin keväällä ”kihona” esikoisen autokaupassa. Luulin löytäneeni kaikin puolin hyvän auton ja esikoinen pisti nimensä kauppakirjaan. Muutamassa viikossa kävi ilmi, että auto syö öljyä likipitäen yhtä paljon kuin bensiiniä. Kipin kapin kävimme reklamoimaan asiasta autoliikkeelle. Hätäpäissämme kirjoitimme sähköpostia juhannuksen pyhinä, jotta katumuskuukausi varmasti on voimassa. Liikkeestä halusivat ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaan.  Liike ilmoitti haluavansa auton takaisin omia testejä varten. Testiajaksi he eivät antaneet sijaisautoa – ei kuulemma tarvitse antaa. Kuluttajaneuvontasivuilla sanotaan, että liikkeelle on tarjottava mahdollisuus korjata autossa ilmenevä vika. Testejä tehtiin monenlaisia. Autolla ajettiin pitkää ja lyhyttä matkaa ja käytettiinpä sitä lopulta jopa korjaamolla tutkittavana. Pitkän puolitoistaviikkoisen jälkeen tuli tieto, että kauppa voidaan purkaa, koska moottorissa tosiaan on vikaa. Liike vie asian oikeuteen ja vaatii hyvitystä auton heille myyneeltä yksityishenkilöltä, mutta esikoinen saa liikkeestä saman hintaluokan auton. Huokaisimme helpotuksesta.

Vesilain opintoni ovat vasta meneillään, mutta kiinnostavia ovat nämäkin. Ajattelimme siistiä mökkilammen soistunutta rantaa ruoppaamalla kasvillisuutta pois. Pitkäpuominen ruoppauskaivurikin oli jo löydetty. Ruoppaaja tarkisti viikkoa ennen suunniteltua toimenpidettä, että olemme tehneet ilmoituksen Aluehallintovirastoon. No, emme olleet, kun ajattelimme vain palauttaa rannan sen aiempaan olotilaan, eli ”ennallistaa” rannan. Ruoppaaja kehotti kuitenkin soittamaan AVI:in ja varmistamaan, miten tilanteessa tulee toimia. Kas vain, AVI tarvitsee ilmoituksen jopa rantakaislojen niittämisestä – ja siis vallankin ruoppaamisesta. Tuommoisia toimia ei saa tehdä lomakaudella. Uimavesi voi sekoittua paitsi meiltä, myös mökkinaapureilta ja lammen pieneliöstö se vasta häiriintyykin. Ruoppausilmoituskaavake on nyt tulostettu, samoin naapurikuulemisiin tarvittavat lomakkeet. Karttoja ja kuvia etsiskellään ja suunnitelmakuvia piirrellään. Kyllä tässä hyvinkin sinne sallitulle syyskuulle menee, kunnes ruoppaamaan päästään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti