tiistai 28. toukokuuta 2024

Terveisiä koulusta

 



 

Teen poikkeuksen itse laatimiini palstan pitämistä koskeviin sääntöihin ja kirjoitan päivätyötäni, opetustointa, sivuten.

Vanha hyvä formaatti koko ikäluokan opettamisesta kaikille yhtenäisessä peruskoulussa elää jatkuvassa pienessä muutoksessa. Koulu on kuin kesäinen järvenselkä; tyynenäkin päivänä se on hienoisessa liikkeessä ja pinnan alla on monenlaista elämää, kuohua ja kuplintaa. Aivan kuten järveen, erilaiset joet ja purot tuovat kouluunkin koko ajan uutta vettä; uusia ajatuksia, näkemyksiä ja käsityksiä. Osa jää koulujärveen ja osa huuhtoutuu pois laskevan joen mukana.

36 työvuoden aikana on ehtinyt olla monenlaisia tuulia. Välillä oikein myrskyäkin, kuten silloin, kun ”inkluusiosta” eli erityisluokkien lakkauttamisesta ja kaikkien lasten opettamisesta omassa lähikoulussa kohistiin ja kohkattiin kovaa. Onneksi loivaliikkeinen Loviisa-laiva kulki vakaasti tämän myräkän halki. Pienluokat säilytettiin, vaikka ne liitettiinkin osaksi keskustakoulua ja pienluokkaoppilaan profiilia tarkennettiin. Kaikille ei oppiminen isossa luokassa ole ideaali. Nyt se taas ymmärretään ja muutoksen tuulet puhaltavat pienluokkien palauttamisen suuntaan.

Jostain purosta meille kouluun on tullut uutena käsitteenä ”kuormittuminen”. Ymmärrän käsitteen ja tunnistan kuormittumisen tilanteita ja kuormittuvia lapsia. Kuormitun monesta asiasta itsekin ja tarvitsen vastapainoa, aikaa ja rauhaa. Silti mietin, että pitäisikö kuormittumiseen liittää edelle sana ”liiallinen”. Minusta kohtuullinen kuormittuminen kuuluu asiaan ja on normaalia, mutta liiallista kuormittumista ja vallankin kuormittamista pitää varoa.

Vanhastaan meillä koulussa on ollut käsite ”lähikehityksen vyöhyke”. Sillä tarkoitetaan sitä pientä pinnistelyä ja pyristelyä oman tutun, jo osatun alueen ulkopuolelle. Siinä tapahtuu oppiminen! Kunpa emme kuormittumista varoessamme hukkaisi lähikehityksen vyöhykettä!

Eräs ope-tuttu kertoi koulunsa ensi lukuvuoden teemaksi valitun ”Vaatiminen on välittämistä”. Ja niinhän se on. Se, että koulussa vaaditaan (kännykän reppuun jättämistä, opetukseen keskittymistä, kielen sanojen opettelua, kertotaulun harjoittelua…) on välittämistä. Me välitämme lapsista ja haluamme heidän oppivan tietoja ja taitoja elämää varten.

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti